Turvallinen Oulu

Tein mielipidekirjoituksen sanomalehti Kalevaan joka julkaistiin 2.4.2022:
Haluammehan turvallisen ja lapsiystävällisen Oulun?
Oulussa 4.4.20222 puhutaan turvallisuudesta, aamulla järjestetään seminaari valtuutetuille ja lautakuntien jäsenille, jossa aiheena on Varautuminen Oulun kaupungissa. Ja illalla kaupunginvaltuustossa laajassa hyvinvointikertomuksessa 2022 tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimia päättyneellä valtuustokaudella 2017–2021 sekä kuvataan väestön hyvinvoinnin tilaa ja sen kehitystä sekä hyvinvoinnin haasteita.
Poliisi on viranomainen, joka tietää miten turvallinen Oulu on. Hyvinvointia on myös turvallinen liikkuminen Oulussa. Katsotaanpa poliisin näkökulmasta, miten turvallinen Oulu oikein on. Oulun poliisilaitoksen vuosi 2021 on hyvä tietolähde, jota tietolähteenäni tässä käytän. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tapahtui 75 kappaletta enemmän kuin vuonna 2020. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset – käytännössä siis ylinopeutta ajamiset lisääntyivät merkittävästi, noin tuhannella kappaleella edellisvuoteen verrattuna. Olisiko syynä keskustan alhainen nopeus rajoitus? Vai valvonnan tehostuminen?
Oulun poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä väheni edellisvuoteen verrattuna varsin paljon. Kokonaismäärä väheni yli kahdeksan prosenttia, kappalemääräisesti tämä tarkoittaa 2 400 rikoksen vähennystä. Määrä laski tasaisesti rikoslajeittain mutta varkauksissa, henkirikoksissa ja seksuaalirikoksissa kirjattiin edellisvuotta suurempia lukemia. Kehitys on kuitenkin ollut kaksijakoista – pahoinpitelyrikosten määrä oli viime vuonna selvästi edellisvuotta pienempi mutta henkirikosten ja niiden yritysten sekä seksuaalirikosten määrä lisääntyi.
Varkausrikokset lisääntyivät yli 550 kappaleella Erilaisia seksuaalirikoksia viime vuonna Oulun poliisilaitoksen tietoon tuli 458 kappaletta kun määrä oli edellisvuonna 410. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa noin 12 prosentin kasvua!
Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä lisääntyi selvästi. Raiskausrikoksia Oulun poliisin tietoon tuli 36 tapausta enemmän kuin vuonna 2020. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ilmoitettiin yhdeksän kappaletta enemmän kuin edellisvuonna. Seksuaalisia ahdisteluja poliisin tietoon tuli 14 kappaletta edellisvuotta enemmän. Toivottavasti näitä tilastoja käydään seminaareissa ja illan valtuuston kokouksessa läpi ja mietitään miten yhdessä saataisiin lukuja pienemmäksi. Haluammehan turvallisen ja lapsi ystävällisen Oulun?

Vihreiden mentävä aukko

Posti toi Pohjois-Suomen Hallinto-oikeudesta kirjeen, äkkiä kuori auki ja katsomaan mitä se sisälsi: kahdeksan sivua päätöstä. Päätös koski Oulussa järjestettyjä kuntavaaleja, joista oli valitettu. Sain päätöksen, koska olin vaaliasiamies kuntavaaleissa.

Valitus koski Vihreiden kuntavaaliehdokasta, joka ei täyttänyt vaalikelpoisuutta. Valitus koski vahvistettua vaalitulosta, tässä valituksessa pyydettiin ehdokkaan äänimäärän mitätöintiä ja ehdokaslistalta poistamista. Tähän Hallioikeus suostui ja lähetti asian Oulun keskusvaalilautakunnalle toimenpiteitä varten. Ellei joku valita päätöksestä kolmenkymmenen vuorokauden sisään asia saa lain voiman.

Mitä asiasta seuraa? Ehdokas menettää saamansa äänet ja luottamuspaikan, ei muuta rangaistusta. Listan ääniin ei kosketa. Nyt Vihreät nauravat miten he onnistuivat käyttämään tämän porsaan reiän hyödyksi, jolloin he saivat yhden valtuutetun läpi ja onnistuivat viemään paikan Perussuomalaisilta.

14.12.2021 jätetään Aluevaalien ehdokaslista, jolloin voisi käyttää tätä kepulikonstia hyödyksi. Jos löytyy hyvä ulkomaanvahvistus listalle, henkilön ei edes tarvitse asua Suomessa ja osoitteenkaan ei tarvitse olla kovin tarkka, niin vaalijoukkoihin kannattaa ottaa. Hän vain voi jälkikäteen menettää saamansa äänet mutta mitäpä hän niillä kun paikalle ei tulisikaan muilta mailta ja samalla hän on voinut nostaa valituiksi monta muuta ja näiden valittujen paikkoihin ei kosketa jälkikäteen. Tämä tapaus osoittaa miten Suomessakaan ei pidetä rehellisiä vaaleja. Emme tosiaan voi nauraa muiden vaalivilpeille, koska Suomessakin tämä on laillista huijaamista.

Kun ei eletä kuten opetetaan

Kaikkialla tunnutaan pyrittävän ”kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin”. Se vain alkaa olla kulunut sanapari, kun maailmalla sademetsiä kaadetaan ja hiilivoimaa rakennetaan edelleen. Sitten Suomessa heristellään sormea metsänomistajalle ja maanviljelijöille, kun he huolehtivat omaisuudestaan. Ja ei, minä en olen metsänomistaja. Ja kyllä, maatalousyrittäjien uupuminen on yhteiskunnan vika.

Se vain nyt näyttää siltä, ettei täällä maapallolla eletä, kuten opetetaan. Elokapinaa minä kyllä ymmärrän, olenhan vanhempi itsekin ja ollut nuori. Nuorena kuuluukin olla radikaali. Mutta oikeasti Elokapina näyttää elitisteltä kapinalta, eikä sellainen tee hyvää asialle. Puhumattakaan sitten suoranaisesta ilmastoahdistuksesta.

Ehkä ihmisen kuuluu jotenkin aina sukupolvittain ahdistua. Sotien jälkeistä jälleenrakennuksen aikaa tuskin aina hurraahuudot säestivät. Sitten tuli kylmä sota, öljykriisi, atomisotien ahdistukseltakaan tuskin aikanaan vältyttiin. Ihminen on lopulta aika haavoittuvainen, kuten koronavirus on meitä opettanut.

Meillä on taatusti vielä sukupolvi keskuudessamme, joka osaa kierrättää eikä chillaile. Entä jos ei vain ostettaisi sitä muovikassia? Ja laitettaisiin jätevirrat nollille. Eikä myydä meille höttöistä vihreää siirtymää, josta nyt ei vielä tavan tallaaja ota selvää mitenkään. Meillä on edelleen aivan luvan perästä lupa olla esimerkiksi kierrättämättä kotitalouden jätteitä, vaan voimme ne kuskauttaa jäteautolla pois. Pois silmistä ja pois mielestä. Boom boom boomerit olivat sentään sukupolvea, jotka elivät paljon lähempänä hiilineutraalia yhteiskuntaa kuin nykysukupolvi.

Kotipitäjä-lehdessä 9.6.2021

Oulun perussuomalaiset: Janne Koskela

Teiden kunto ja palvelut kulkevat käsi kädessä

Oulun perussuomalaisilla on kuntavaaleissa täysi 100 ehdokkaan lista. Pikkaralassa asuva yrittäjä Janne Koskela puolustaa kaupungin reuna-alueita, jotta kaikki kehittäminen ei valuisi keskustaan, niin kuin nyt tahtoo käydä. Esimerkkinä hän mainitsee pyöräilyn baanaverkkosuunnitelman Kaakkurin ja Pateniemen välillä.

– Kyllä mekin haluaisimme baanan vaikka Muhokselta Ouluun asti, että olisi koko matka pyörätietä, ja leveää pitäisi ollakin. Ei meille semmoista tarjota ollenkaan.

Rohkeasti reunalla

Oulu valittiin keskiviikkona 2. kesäkuuta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Yksi kulttuuri-ilmastonmuutoksen alateemoista on Rohkeasti reunalla. Kaupungilta on reunalle vielä pitkä matka, sillä esimerkiksi viime syksynä lakkautusuhan alla olleella Pikkaralan koululla kerrottiin kaupungin suunnalta tulevan jopa sellaisia kommentteja, että pakkoko se on siellä asua, kun taajama-alueella olisi kaikki palvelut tarjolla.

Tämän valtuustokauden varavaltuutettu Janne Koskela sanoo, ettei aio muuttaa, koska haluaa asua rauhallisella seudulla. Hän haluaa tuoda tasapuolisuutta päätöksentekoon koko kaupungin alueella. Esimerkkinä hän mainitsee, että Kiimingin vanhusväestöä ja kaikkia asukkaita voitaisiin tukea rakentamalla sinne uimahalli.

Reuna-alueiden väestö ikääntyy Oulun kaupungissa, joka ulottuu pohjoisessa Yli-Iihin asti. Kaupungin sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakuntien jäsenenä toimiva Koskela linjaa, että vanhuksille pitää taata kotipalvelut, jotta he pystyvät asumaan pidempään kotona.

– Seuraavan neljän valtuustovuoden aikana Oulun vanhusväestö tulee räjähtämään käsiin. Meidän pitää ruveta toimimaan heidän hyväkseen, että pystyttäisiin tarjoamaan heille kotiin turvallinen vanhuus. Jos täältä Oulusta kaikki vanhukset pannaan laitoksiin, niin koko Suomessa ei riitä hoitajia heitä hoitamaan.

Hyvät tiet pitävät pyörät pyörimässä

Tiestön kunto osana palveluiden sujuvuuden mahdollistavaa infrastruktuuria on ensiarvoisen tärkeä sen kannalta, miten alueella pystytään hoitamaan asioita.

– Jos tie menee kovin huonoon kuntoon, niin silloinhan ei voi maitoautokaan mennä maitotiloille. Silloin menee maitoa pilalle ja se on yrittäjälle tappiota, Janne Koskela kertoo esimerkkinä.

Koskela sanoo, että Oulun reuna-alueiden tieosuuskuntien asiat eivät ole oikein, sillä yksityisteiden avustuksista leikattiin viime vuonnakin 10 prosenttia. Hän muistuttaa, että yksityistietä käyttävät muutkin kuin sen varrella asuvat. Nyt vastuu siirretään asukkaille, sillä heidän on pidettävä tie kunnossa, jotta esimerkiksi pelastuslaitos pääsee tarvittaessa paikalle.

Tieasiat vaikuttavat kylillä asuvien lasten elämään koulutien turvallisuuden ja harrastusmahdollisuuksien myötä. Valtatie 22 jakaa Pikkaralan kylän siten, että toisella puolella on kylän keskittymä ja toisella kunto- ja frisbeegolfradat. Janne Koskela haluaa valtatielle alikulkutunnelin, jotta lapset pääsevät kulkemaan turvallisesti.

– Frisbeegolfrata on lähtenyt talkoisiin mukaan tarjoamalla kylän junioreille ilmaisen harrastekortin, että he pääsevät harrastamaan radalle. Nyt sitten on ongelma, että tulee vaaratilanteita, kun joutuu ylittämään valtatie 22:n tuossa.

Koskela kiittää radan osuuskuntaa kullanarvoisesta kädenojennuksesta kylän lapsille. Hän haluaa kaupungilta frisbeegolfradoille enemmän tukea.

Kyläkoulut voitaisiin turvata yhteistyöllä

Oulun puolelta Oulujokivarresta kuuluu joskus sellaista, että esimerkiksi Pikkarala voisi liittyä Muhoksen kuntaan. Puhutaan myös oman Oulujoen kunnan perustamisesta. Janne Koskelan kanta on, että näitä olisi teknisesti melko mahdotonta toteuttaa. Omasta kunnasta hän sanoo, että hallinnon pyörittäminen ei onnistu ihan nettipalveluina, ja myöskään kuntaliitos ei näytä realistiselta vaihtoehdolta.

– Kyllä valtiolla näyttää olevan tahto, että kuntia ei enää liitettäisi. Se olisi melko souvi ruveta liittymään Muhokseen ja neuvotella uudet sopimukset.

Oulun kaupungin kyläkoulut ovat toistuvasti lakkautusuhan alla. Koskela kannattaa opetusministeri Jussi Saramon ajatusta kuntarajat ylittävistä kouluista.

– Kuntaliitokset jätettäisiin pois ja ruvettaisiin siirtämään oppilaita, esimerkiksi Muhokselta tänne Pikkaralaan. Koulussa saataisiin turvattua oppilasmäärä. Etäopetuksella voisi suorittaa kieliä ja muita tietokoneverkon kautta. Ei sen välttämättä tarvitse olla iso koulu nykyään, Koskela näkee.

Koskela on havainnut koronaepidemian entisestään nostaneen esimerkiksi Pikkaralan ja Lapinkankaan tonttien kysyntää, sillä monet haluavat muuttaa kaupungista puhtaaseen luontoon. Kaavoituksen myötä saataisiin uusia tontteja lisäämään alueen elinvoimaa ja yritysmyönteisyyttä.

– Samalla saadaan säilytettyä tärkeät, pienet kyläkoulut, jos saadaan asukkaita. Kaupungin tonttitarjonnan pitää lähteä yritysmyönteiseksi, että tarjotaan halpoja tontteja, joissa pienyrittäjä voisi toimia edullisesti. Sitten pikkuisia kokeiluyrityksiä voisi tänne reuna-alueille suunnitella ja lähteä kehittämään, työllistäisivätkö ne nuoria kesätöihin.

Janne Koskela haluaa vaikuttaa tulevaisuuteen, mutta muistuttaa, että asioita ei päätetä yksin, vaan asumisen ja yrittämisen olosuhteet luodaan yhdessä.

– Sitä minä toivon ja yhteishenkeä tuonne valtuustoon, että porukalla saataisiin näitä asioita pikkuisen paremmaksi.