10.10.2020 Maalaismaisema (Kaleva)

MaalaismaisemaOsoitteeseen Pikkaralantie 54 suunniteltu Ecofuelin materiaalin- ja jätteenkäsittely alue on huolestuttanut alueen asukkaita. Vaaralliseksi kokemamme Valtatie 22:lla on Shellin risteys, jossa ei ole alikulkutunnelia, tulisi vielä vaarallisemmaksi Haukka-ahontielle kääntyvän risteävän kuorma-autoliikenteen takia. Vaikutus ylettää niin kävelijöihin kuin Valtatie 22:sta pitkiin ajaviin autoilijoihin, koska risteyksessä näkyvyys on todella huono. Kevyttä liikennettä valtatietä on ylittämässä Shellin kohdalla niin kuntoiluradalle menevät ulkoilijat kuin hevosurheilua harrastavat ratsastajat.

Pikkaralantie, jonka varrelle materiaalikeskus sijoittuu, on pääsääntöisesti soratietä, joka on huonokuntoinen ja kapea. Raskasliikenne huonontaa tilannetta entisestään ja kesäisin aiheuttaa lisää pölyhaittaa, jota on jo nyt koitettu vähentää. Pikkaralan alueella tulisi kiinnittää erityistä huomiota ympäristöä kohtaa pohjaveden vuoksi. Pohjavettä käytetään juomavetenä Pikkaralan talouksissa ja muuallakin lähiympäristössä, ja pohjavettä tulisi suojella kaikin mahdollisin keinoin. Huolta aiheuttaa myös se, minkälaisia tuhka- tai pölylaskeumia alueelta leviää lähialueelle, alueen ympäristössä on tasaista peltoaukeaa ja asutusta.

30.9.2020 Velkainvestoinnit

Oulu säästää ja leikkaa joka paikasta paitsi keskustan ympärillä olevasta infrasta. Keskustan alueen kevyenliikenteen väylät ovat Oululle pyhä lehmä, johon ei kosketa. Visioidaan ja rakennetaan kalliita pyöräilybaanoja, joihin uppoa niin valtion tukea kuin kaupungin rahaa. Kaleva kirjoitti 30.9 pyöräilybaanaverkon maksavan Oulun kaupungille 3 miljoonaa euroa!! Ja samalla kaupunki leikkaa tiekuntien avustuksia 10 %. En kiellä, etteikö pyöräily olisi mukava harrastus. Se on Oulussa jopa niin suosittua, että polkupyörätkin varastetaan lukituista varastoista.

Ei meitä täällä syrjässä asuvia paljon kaupungin pyöräilybaanat lohduta, jos täältä lähdetään kokeilemaan punaiseksi maalattuja baanoja. On laitettava pyörä auton perään ja lähdettävä huvin vuoksi kokeilemaan baanaa, moniko lähtisi? Samalla ilmastohyöty mikä pyöräillessä saatiin, suli autoillessa. Olihan ne vuokra-Sykkelitkin kaikkien halukkaiden käytössä, mutta jotenkin onnistuttiin sekin asia tyrimään. Oulu tarvitsee niin syrjässä asuvia kuin kaupunkilaisia jotta saadaan Oulun talous elpymään. Nyt jos koskaan on Oulun herättävä huomaamaan, miten iso kaupunki Oulu onkaan ja miten saadaan saman vertaiseen asemaan kaikki oululaiset. Oulussa on kotiseutupäivät 12-15.8.2021, toivottavasti tuolloin esitellään muutakin kuin baanaa ja betonia

17.9.2020 Mainetta tarjolla

Oulun kaupunki on ollut aktiivisesti mukana alueemme liikuntapaikkoja rakentamassa, viimeksi lähiliikuntapiste nousi Pateniemeen. Meren äärellä oleva Virpiniemi on yksi hienoimmista urheilukeskuksista, jossa on kunnostusta kaipaava frisbeegolfrata.  Viime kesänä pelatut frisbeegolfin SM-amatööri kilpailut osoittautuivat haasteellisiksi kisajärjestäjille radan huonon kunnon osalta. Aktiivisella ja osaavalla talkooporukalla saatiin kisat vietyä kuitenkin hienosti läpi, kisoista jopa jäi kisojen järjestäjälle Oulun frisbeeseuralle muistoksi hienosti onnistuneista kisoista 2 amatöörien Suomenmestaruutta. Kuuleman mukaan pelaajatkin kiittelivät hienosta kisasta kisajärjestäjänä kokenutta seuraa. OFS teki kisajärjestäjänä palautekyselyn kilpailijoille, jotka kehuivat Virpiniemen korkeuseroja mutta ihmettelivät heittoalustojen heikkoa kuntoa. Ainakin heittoalustat täytyy saada kuntoon ennen SM-kisoja, ja portaat kaipaisivat huoltoa. Seuraava suuri haaste on SM-kisat tulevana kesänä, johon toivoisin Oulun kaupungilta panostusta radan huippukuntoon saattamiseksi.

Tämä vuosi on ollut Oulun frisbeeharrastajien huippuvuosi, menestystä on tullut useita sarjoista; SM-hopeaa juniori tytöissä kuin myös 60-vuotiaissa miehissä. Laji liikuttaa, harrastajista suurin osa on nuoria tai varttuneita miehiä. Naisetkin ovat innostuneet lajista koko ajan enemmän. Menestystä saatiin Ouluun, kun naiset voittivat parifrisbeegolfin SM-hopeaa, josta toinen puoli meni Rovaniemelle. Miehet MP40-sarjassa saivat parifrisbeegolfista myös SM-hopeaa. Frisbeegolfia voi myös pelata joukkueena, tämän vuoden SM-mitalit tulivat pronssisena. Menestystä on saatu Ouluun, mikäpä sen parempaa mainosta on kuin menestyvät urheilijat! Nyt vain Virpiniemen rata kisakuntoon ja Oulu saa positiivista imagoa SM-kisojen järjestäjänä.

5.8.2020 Koulumme

Peti lauloi aikoinaan laulussa anOulu Shangri-la: Lakkautetaan kyläkoulut ja muutkin menolähteet. Päättäjille tämä asia tulee syksyllä ajankohtaiseksi, heidän käsissä kun on kolmen Oulun kyläkoulun tulevaisuus. Mikään uusi asia ei ole kyläkoulujen lakkautus ei ole, buumi alkoi jo 1960-luvulla kun muuttoliike kiihtyi ja syntyvyys väheni, ja noista ajoista on vain vauhti kasvanut. Kyläkoulujen lakkauttaminen jakaa ihmisten mielipiteitä ja herättää voimakkaitakin tunteita. Ihmisiä jotka asuvat lakkautettavan koulun alueella asia koskettaa suuresti ja keskusteluttaa se muitakin. Kyläkouluissa saa yksilöllistä opetusta ja ne on pala suomalaista kulttuuria ja historiaa.

Kyläkoulussa on opiskelu rentoa  ja opettaja keskustelee oppilaiden kanssa myös koulutyöhön kuulumattomista asioista. Oppimisympäristöä korostetaan kaikessa oppimisessa, maaseutuympäristö tarjoaakin oppilaille mitä parhaimman ja luovan opetusympäristön  Kyläkoulu on tärkeä koko kylälle ja kyläyhteisön jäsenille, kyläkoulu koetaan  avoimeksi oppimiskeskukseksi jota voivat hyödyntää kaikki kylän asukkaat. Illalla kyläkouluissa pidetään harrastekerhoja yllä ja vietetään koko kylän joulu- ja kevätjuhlat. Miten isoissa oppimiskeskuksissa joissa opettajia on jo nyt liian vähän eikä uusia palkata säästösyistä oikein voidaan? Opettajat ovat jo nyt kovan työpaineen alla normi arjessa. Korona saa miettimään miten isoissa opetusympäristöissä on tautien helpompi levitä ja tautiketjuja on  vaikeampi selvitellä kuin pienissä opetusympyröissä. Oulu voisi näyttää mallia ja pitää suomalaista kouluhistoriaa yllä säästämällä kyläkoulut.

Tulkoot pimeys

Janne Koskela <j.koskela76@gmail.com>

ke 22. heinäk. 20.47
-> Mielipiteet

Kohta voi kutsua Oulua Pohjolan pimeäksi kaupungiksi. Kaupunginhallitus teki tätä hanketta mukailevan päätöksen 15.4.2019 kokouksessa, jonka esityslistaan oli laitettu kohta ”Oulun kaupungin yksityistieavustuskäytäntöjen päivitys”. Ovelaa otsikointia! Valituksia ja kirjoittelua aiheuttava asia oli jätetty pois otsikoinnista mutta tarkoittaen yksityisteiden valaistuksen luovuttamista ilmaiseksi tiekuntien omaisuudeksi. Tällä kirjauksella myös kaikki kulut tulevat tiekuntien maksettaviksi, ja mikäli ei halua tällaista lahjaa, tulee kaupunki purkamaan valaistukset pois.

Otetaanko lahja vastaan tieosuuskunnissa? Asiasta täytyy päätös tehdä 31.7.2020 mennessä. Tämä päätös tietää lisää kustannuksia Oulun laitamilla asuville, yksityistiemaksujen jälkeen joutuvat vielä maksamaan katuvalotkin itse. Kohta ollaan siinä pisteessä, että tiekunnat päättävät olla hakematta kaupungilta avustuksia ja hoitavat tiet talkooporukoilla ja omilla varoilla. Silloin voidaankin laittaa puomi tielle ja pyytää maksu muilta kuin tieosuuskunnan jäseniltä.  Oulussahan on kokemuksia näistä puomiepisodeista, sitäkö Oulun kaupunki haluaa?

Täällä syrjässä asuessani tunnen olevani eriarvoisessa asemassa kuin lähellä keskustaa asuvat. Jos menen sanomaan tuo ääneen, vastaus tulee viipymättä, mitäs valitsit asuinpaikaksi syrjäjäisen osan Oulua. Kyllä täytyisi päättäjien nähdä kauemmaskin kuin Rotuaarille.

19.5.2020 laadittu mielipidekirjoitus

Oulun kaupungin kariutuneet yt -neuvottelut eivät saa olla syynä pienten kyläkoulujen alas ajoon eivätkä toimia helppoina säästökohteina. Pienet koulut ja pienet luokkakoot ovat näin epidemia-aikana arvokkaita. Pienessä koulussa lapsien on helppo ja turvallinen olla, kaikki tuntevat toisensa sekä kiusaamista on vähemmän kuin suurissa kouluissa.

jos kyläkoulut lakkautetaan, kustannuksia tulee kuljetusmatkoista ja alakoululaisille syntyy turhan pitkiä koulupäiviä. Kyläkoulut ovat myös monilla alueilla ainoat harrastetilat iltaisin. Haluaako Oulu epätasa-arvoon kaupungin laitamilla asuvia asukkaita harrastetilat sulkemalla ja haluaako samalla lisää yksityisautoilua illan harrastematkoihin? Mutta jostakin täytyy leikata.

Leikkauslistan pohjana on käytetty Perlaconin selvitystä, joka on vain suuntaa antava koska kaikki asiat eivät ole faktoja. Pois leikkauslistalta oli unohtunut pimennossa tehty juhlapäätös, kulttuuripääkaupunkihanke! Hanke, jota on hehkutettu kuinka paljon se toisi matkailijoita Ouluun. Mitä tapahtuu, jos epidemian iskee uudestaan tai jyllää aktiivisena edelleen, kannattaako satsata matkailijoiden houkuttelemiseen? Tämä riski kannattaa pitää mielessä, kun rahoja laitetaan hankkeeseen. Olisiko tässä yksi merkittävä säästökohde?

Kupsussuolle

Juuri hiljan uutisoitiin, kuinka Hossan kansallispuiston kävijämäärät ovat lisääntyneet ja Suomussalmi kaipaa matkailuyrittäjiä. Koronakeväänä on opittu katsomaan lähelle ja vielä lähemmäs voisimme katsoa täällä Oulussa. Uusi Oulu on maantieteellisesti laaja, mereltä erämaahan. Ollaanhan sitä oikein poronhoitoaluettakin!

Ouluun on saatu Sanginjoen suojelualue. En tarkoita, että suojelualueita pitää saada välttämättä lisää. Metsiä hoidetaan Suomessa säntillisesti ja niitä ei autioiksi hakata. Jos metsää häviää, se häviää asutuksen ja teiden vuoksi, sillä hakkuut metsitetään.

Mielestäni Oulun reuna-alueille pitäisi saada patikkareittejä. Esimerkiksi Yli-Iin Kierikin seutu olisi hyvä suunta. Kipaistaan Kupsussuolle ja takaisin. Moniko oululainen hoksaa, missä on Kupsussuo? Kierikissä olisi jo valmiina rakennettua majoituskapasiteettia ja muuta retkeilijöiden varalle. Kierikki muinaismuistojen alueena saisi olla toki rauhassa. Retkeilijät voisivat mennä toiseen suuntaan, mutta tukikohta olisi sama. Onhan Hossassakin patikkareittejä ja hyvin vanhoja kalliomaalauksia Värikalliolla. Sopivat siellä elämään rinnakkain. Samoin Rokuan Geopark -alue tarjoaa muinaista geohistoriaa ja samalla muuta virkistystä. Ei kai Oulu nyt Utajärveä huonommaksi jää?

Matkailua pitäisi kehittää myös merelle päin. Varjakasta Kiviniemeen asti on Oulun merellistä rantaa. Ei muuta kuin virkistyskäyttöä lisäämään. Retkeilyyn sijoitettu euro tulee takaisin tuottoina positiivisine terveysvaikutuksineen. Kukapa olisi esimerkiksi ennustanut frisbeegolfin suosion kasvamisen ja lajin suorituspaikkojen suosiota vielä muutama vuosi sitten! Sama voidaan tehdä ulkoilureittien kanssa, mukavat reitit innostavat ihmiset liikkumaan monin tavoin.

Maatalous elää maaseudulla

Minulle ei ole vuosien saatossa valjennut, miksi Suomessa ei arvosteta maaseutua. On puolue, jolle on vaikea tunnustaa suomalaisen ruuantuotannon ja metsätalouden vahvuudet ja onnistumiset. Mutta ei, näille hillittömille ei mikään passaa. Milloin on traktori tien tukkona ja sitten haisee lanta ohikulkijan autoon. Ja maalla asuvat ovat pilkan kohteena, kun ovat valinneet asuinpaikakseen keskustan ulkopuolisen alueen. Mutta maaseudun tuotteen kyllä kelpaavat kaupunkilaiskuluttajalle ja veroeurot valtiolle.

Keskusteluissa ihmetellään viljelijän saamia tukia, jotka ovat monen mielestä liian suuria. Ei ihmettelijä taida tietää minkälaiset investoinnit, suunnitelmat ja paperibyrokratiat on käyty läpi, kunnes rahat ovat tilillä. Maataloustuet elättävät siis niitä tarkastavat virkamiehet myös ja paperibyrokratian.

Ja jälkiperintä on olemassa, jos ei ole kaikkia ohjeita noudatettu. SDP:n Arvo Salo sanoi aikanaan Tapa talonpoika päivässä. En tahdo edes kuvitella tukitarkastajien puoluekantoja. Sangen tehokkaasti vihreä ideologia jatkaa maatilojen kaatamista. En ole kuullut, että kansanedustaja Pitkolla olisi esimerkiksi kummimaatilaa, kuten alueen kansanedustajilla on tapana olla. Vihreille ilmastopolitiikka on tärkeämpää kuin käytännön työ. Ja tuossa lauseessa paino sanalla politiikka. Silloin jää ruuantuotanto maaseudulla ja tehdasteollisuus varjoon, josta suoraan seuraa Suomen talouden joutuminen vielä synkempään tilaan.

Vihreiden mukaan myös peltoviljely on pahasta, nekin pitäisi muuttaa kasviperäisiksi pelloiksi koska silloin voitaisiin ruokkia 4 kertaa enemmän ihmisiä kuin nyt ja samalla jäisi vielä tilaa metsille ja luonnon eläimille. Myös lähellä tuotettu ruoka on pahasta, kun sen joutuu tuomaan kylmäautolla kauppaan. Mutta ulkomailta tuotu avokado ja lattekahvinpavut eivät tuota tunnontuskaa.  Ja lähiruuan tuotanto sotkee myös paikalliset uimavedet. Näitä juttuja löytyy paljon Vihreitten julkaisemasta viite.fi sivustolta. Minulle jäi tuosta sivusta mielikuva, ettei Suomen maaseudulla saa tehdä muuta kuin viljellä soijaa käsipelillä pienellä peltotilkulla, tai muuttaa kaupunkiin koska siellä on kaikki paremmin ja lähellä puhdas luonto.

Metsät eivät muuten nykylainsäädännöllä tule hävitetyksi hakkaamalla, vaan siksi että ne raivataan vaikkapa lähiöasutuksen ja teiden rakentamiseen. Hakattua metsää koskee aina uusintamisvelvollisuus. Sen sijaan betonirakentamiseen murskattu kallio ei kasva uudelleen, kuten puu, josta on tehty talo.

Turvaton Suomi

Ministeri Maria Ohisalo kirjoittaa blogissaan 16.8.2019 näin: ”Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. On huolestuttava huomata, kuinka turvallisuuden tunnetta pyritään rapauttamaan tarkoituksella. Tämä tapahtuu lietsomalla epäluuloja ja lyömällä kiilaa eri ihmisryhmien välille. Suomessa väkivaltaan yllytetään nimenomaan äärioikeiston ja maahanmuuttoa vastustavien piireissä.”

 

Mitähän vihreä puolue jota Maria edustaa tekee? Ilmastohysterian lietsominen on yksi muoto, jota vihreät avoimesti tuovat esiin ja lietsovat. Yksi hyvä esimerkki on Sitran teettämä kyselytutkimus, jossa käy hyvin ilmi tämä vihreiden ilmastoasia. Tutkimukseen vastasi yli 2000 iältään yli 15 vuotiasta nuorta. Heistä 27 prosenttia ahdistus kuvaa erittäin tai melko hyvin heidän tuntemuksiaan ilmastomuutoksesta. Eniten ahdistusta kokivat alle 30 vuotiaat.

 

Ei ole oikein pelotella nuoria. Tämäntapaisilla ilmastopelotteluilla on pitkälle seuraavat vaikutukset. Toivoa sopii, etteivät tartuta tätä vielä nuorempiin lapsiin. Toivottavasti tämä ei ole vihreiden tulevien äänestäjien keräämistä. Tämä on myös yhteiskunnallisesti merkittävä asia, koska ihmiset alkavat ahdistumaan. Ahdistuminen on myös sairaus ja näillä hommilla saamme Suomeen erittäin sairaita nuoria ja ahdistuneita ihmisiä. Tätäkö Vihreät ja Ministeri Ohisalo haluaa?

 

Kuka laittaa lapset ja nuoret ilmastomarsseille ja ilmastotempauksiin? Tehdäänkö tämä vain näkyvyyden tähden? En hyväksy lasten ja nuorten käyttämistä politiikan välineenä.

Vanhuksen vedätys

Vanhusten määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Tämän ovat huomanneet myös huijarit ja kaupustelijat. Vanhuksien ovilla käy keksityn asian varjolla henkilöitä, jotka tulevat sisään ja vievät käteisen rahan ja helposti rahaksi muutettavan omaisuuden. Tunnetuimpia ovat valepoliisit, jotka kyselevät pankkikorttia ja pankin tunnuslukuja. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet kaupustelijat.

Yleensä toiminnan kaava menee näin: ensin soitetaan vanhukselle, esitellään yritys mistä soitetaan ja kerrotaan vanhuksen asuinalueella olevan työmaakohde ja samalla voidaan kartoittaa vanhuksen asunnon tilanne ilmaiseksi. Tai yrityksen edustaja liikkuu asuinalueella. Tarkoitus on vain päästä vanhuksen kanssa juttelemaan ja allekirjoitus sopimuspaperiin. Röyhkeimmät tulevat vanhuksen ovelta sisälle asti kaupustelemaan. Yleensä näitä ovikauppiaita on vähintään kaksi, heidän on helpompi painostaa vanhusta tekemään hänelle tarpeetonkin kauppa ja toimia samalla todistajana yrityksen puolesta.

Törkeimmissä tapauksissa kauppiaat kertovat asukkaille heillä olevan oikeus tarkistaa jokin asia, ja määrätä käyttökieltoon, kunnes tarvittavat korjaukset on suoritettu. Yleensä näitten kaupustelijoiden tuotteen ovat markkinoiden kalleimmasta päästä. Omaisille nämä kaupat tulevat ikävänä yllätyksenä, kun ovat luulleet vanhuksien pärjäävän vielä ilman jokapäiväistä huolenpitoa. Itselle on kaupattu vastikään ainakin seuraavia remontteja katto, ikkuna, putki, pesuhuone, tulisija, piippu, piipunpellitys, piipunhattu, lämpöeritys, lämpöeristyksen mittaus, ilmastointiputkien puhdistus, seinän tuuletusraon puhdistus jne.

Monikaan ei kehtaa kieltäytyä solmimasta kauppoja omassa kodissa, kun ensin on paikan päällä näytetty ja tehty kaupattavaa työtä. Joten painostamalla syntyy kaupat. Eikä anneta aikaa pohtia tai muualta kysyä työnhintatasoja vertailuksi. Mitenpä vanhus muuten pääsisi tilanteesta eroon.