Kuntavaalien 2021 aikataulu

Ehdokaslistat jätetään 9.3.

Ehdokasasettelun vahvistaminen 18.3. – äänestysnumerot 19.3.

Ennakkoäänestys kotimaassa 7.-13.4.

Vaalipäivä 18.4.

Tulosten vahvistaminen  21.4.

Uudet valtuustot aloittavat 1.6.

 

Loppuuko riitely? Kalevan päätoimittajan kirjoitukseen

Kalevan päätoimittajalta 7.2.2021 oli hyvä ja aiheellinen kirjoitus koskien luottamusta päättäjiin. Aihe on mielenkiintoinen paikallispolitiikkaa seuraaville oululaisille. Heijastuuko paikallisiin puolueisiin eduskunnan asetelma hallitus vastaan oppositio? Minun mielestä pientä vaikutusta voi olla, mutta suurin vaikutus tulee Oulun valtuuston kokouksien jälkipuinneista. Ja kokouksissa esitettyjen toisten valtuutettujen arvostelemisista myöskin.

Jälkikirjoituksilla on oma osansa. Kirjoitetaan, että  Oulun valtuustoon on syntynyt erillaisia blokkeja jotka jakavat edustajat kahteen tai kolmeen leiriin ja annetaan ymmärtää että ovat pahoissakin riidoissa keskenään. Myös eri puolueet jakavat tätä tietoa ahkerasti äänestäjille.

Vielä pahempaan on alkaa tekemään mainoksia lehtiin ja jakaamaan sosiaaliseen mediaa miten kukin valtuutettu on äänestänyt. Tällä keinolla saadaan varmasti luottamusta paikallisiin päättäjiin horjutettua. Toivottavasti kunnallisvaaleissa 18.4 valittava valtuusto tekee yhteistyötä yli puoluerajojen. Oulu tarvitsee nyt kipeästi sujuvaa päätöksentekoa ja uutta nostetta, niin talouteen kuin työllisyyteen.

Valtatie 22 kolumni Kotipitäjä 3/2021

Ennen tie tunnettiin nimellä kantatie 77. Kuulivatko herrat Amerikassa olevasta Valtatie 66:sesta? Ja päättivät muuttaa nimeksi Valtatie 22, kulkeehan tie suurten kaupunkien välissä kuten Oulu-Kajaani. Myös pienempiä paikkoja mahtuu matkavarrelle; Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo. Hienoa on pakkasaamuna huristella peltitötteröllä valtatietä pitkin kohti suurta ja mahtavaa kaupunkia ja katsella huuruisen lasin läpi katoksettomilla pysäkeillä pakkasessa värjötteleviä töihin ja opiskelemaan meneviä ihmispolosia, sekä väistellä Pikkaralan kohdalla etuajassa tulevaan linja-autoon tien yli juoksevia ihmisiä, joilta puuttuu alikulkutunneli. Valtatien luonteeseen ei sovi liikennevalot, mutta tässä tapauksessa ymmärtää Kylmälänkyläntien ja Leppiniementien risteyksen johon liikennevalot tehtiin, koska Kajaanin ja Oulun päissä alkoi liikenne puuroutua aamuisin ja iltaisin. Väylävirastokin kehui sivullaan näitä liikennevaloja.

Valtatiellä 22 on runsaasti nähtävyyksiä, kuten Eino Leinon patsas Paltamossa. Ei olisi Eino uskonut miten paljon autoja huristelee hänen patsaansa ohi. Kuten Amerikassa on suuret ja välkkyvät neonvalot, meillä valon pilkettä tuo yön pimeyteen Pikkaralassa sijaitsevan huoltoaseman valokyltti. Syksyisin ja keväisin voi tiellä kiireisen matkamiehen verenpainetta nostaa traktorit, ja pellot tarjoavat parasta parfyymin hajua kiireisen ihmisen herkille sieraimille peltojen lannoituksen muodossa. Varsinkin miespuoleiset matkalaiset huomaavat suurkaupunki -Oulusta lähdettyään stressin alkavan laskea jo, Madekosken risteyksen jälkeen, jolloin on matkalaisen helppo pysähtyä levähdyspaikalle luonnollisille asioilleen ja katsoa samalla ohi kiitäviä junia. Kuten valtatien imagoon sopii, Muhokselta saa pikaruokaa nälkäisen vatsan täytteeksi ja auto kannatta muistaa samalla tankata täyteen, koska Valtatie 22 on huimat 180 kilometriä pitkä.

Valtatietä kuluttaa myös raskas kalusto, jotka tuovat puutavaraa tuolta Kainuun korpimaisemista, siellä kun vielä saa metsiä harventaa. Turvetta kuljettava rekka-auto alkaa olla harvinainen näky, kun tuo turve on kuulema paha ympäristön pilaaja, tiedä häntä sitten miten se Helsingin kivihiili.

Valtatie 22:n varrella olevien kuntien ja kylien kannattaa hyödyntää tuon tien antamaa potentiaalia, onhan se nimetty Tervan tieksi eli tunnetuksi matkailureitiksi. Ettei käy kuin Amerikassa Valtatie 66:lle, joka lakkautettiin virallisesti vuonna 1985 jolloin tehtiin päätös, ettei tiellä ole merkitystä.

Kuntavaalit 2021

Haluatko Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi? Annan mielelläni lisätietoa.

Toimin Oulun Perussuomalaisten vaalivastaavana.

Puh. 044 591 3949

j.koskela76@gmail.com

Ikävoimainen Oulu

Kaupungin valtuusto käsitteli 25.1 Oulun kaupungin ikääntymispoliittista ohjelmaa vuosille 2021–2030. Hyvä ja tarpeellinen ohjelma. Ohjelman painopisteenä on viesti, että välitämme ikääntyneistä ja osallistamme heitä. Koti ja ympäristö on muokattava sopivaksi ikääntyneille. Kodista lähdetään liikkeelle, jokainen omille asioilleen. Ohjelma pyrkii edistämään terveyttä ja hyvinvointia.

Mielestäni tässä ohjelmassa ei ole huomioitu reuna-alueiden erityistarpeita riittävästi. Kuten teiden aurauksesta kerrottiin suurpiirteisesti, vain maininta, että vanhuksille ei saisi jättää liittymän kohdalle lumipalletta. Ohjelmassa sanotaan myös näin: ”Edistämme esteettömyyttä huomioimalla sen katujen ja yleisten alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Hyödynnämme täsmällistä tietoa teiden kunnossapidossa ja huolehdimme riittävästä hiekotuksesta, valaistuksesta ja lumen aurauksesta.” Näistä vastaa Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut yhteistyössä yrityksien ja taloyhtiöiden kanssa.

Minne unohtui yksityisteiden tiehoitokunnat? He yleisesti tietävät reuna-alueiden vanhuksien pihan kunnostustarpeista ja teiden aurauksesta ja ylipäätään minkälaista apua vanhukset tarvitsevat. Oulu voisi näyttää esimerkkiä ja maksaa yli 75-vuotiaiden yksityistiehoitomaksut tai aurata heille pihatiet maksutta! Kaikkien kannalta on taloudellisempaa miten kauan vanhus voi asua kotona, tämä on yksi tärkeimmistä keinoista edistää asiaa.

10.10.2020 Maalaismaisema (Kaleva)

MaalaismaisemaOsoitteeseen Pikkaralantie 54 suunniteltu Ecofuelin materiaalin- ja jätteenkäsittely alue on huolestuttanut alueen asukkaita. Vaaralliseksi kokemamme Valtatie 22:lla on Shellin risteys, jossa ei ole alikulkutunnelia, tulisi vielä vaarallisemmaksi Haukka-ahontielle kääntyvän risteävän kuorma-autoliikenteen takia. Vaikutus ylettää niin kävelijöihin kuin Valtatie 22:sta pitkiin ajaviin autoilijoihin, koska risteyksessä näkyvyys on todella huono. Kevyttä liikennettä valtatietä on ylittämässä Shellin kohdalla niin kuntoiluradalle menevät ulkoilijat kuin hevosurheilua harrastavat ratsastajat.

Pikkaralantie, jonka varrelle materiaalikeskus sijoittuu, on pääsääntöisesti soratietä, joka on huonokuntoinen ja kapea. Raskasliikenne huonontaa tilannetta entisestään ja kesäisin aiheuttaa lisää pölyhaittaa, jota on jo nyt koitettu vähentää. Pikkaralan alueella tulisi kiinnittää erityistä huomiota ympäristöä kohtaa pohjaveden vuoksi. Pohjavettä käytetään juomavetenä Pikkaralan talouksissa ja muuallakin lähiympäristössä, ja pohjavettä tulisi suojella kaikin mahdollisin keinoin. Huolta aiheuttaa myös se, minkälaisia tuhka- tai pölylaskeumia alueelta leviää lähialueelle, alueen ympäristössä on tasaista peltoaukeaa ja asutusta.

30.9.2020 Velkainvestoinnit

Oulu säästää ja leikkaa joka paikasta paitsi keskustan ympärillä olevasta infrasta. Keskustan alueen kevyenliikenteen väylät ovat Oululle pyhä lehmä, johon ei kosketa. Visioidaan ja rakennetaan kalliita pyöräilybaanoja, joihin uppoa niin valtion tukea kuin kaupungin rahaa. Kaleva kirjoitti 30.9 pyöräilybaanaverkon maksavan Oulun kaupungille 3 miljoonaa euroa!! Ja samalla kaupunki leikkaa tiekuntien avustuksia 10 %. En kiellä, etteikö pyöräily olisi mukava harrastus. Se on Oulussa jopa niin suosittua, että polkupyörätkin varastetaan lukituista varastoista.

Ei meitä täällä syrjässä asuvia paljon kaupungin pyöräilybaanat lohduta, jos täältä lähdetään kokeilemaan punaiseksi maalattuja baanoja. On laitettava pyörä auton perään ja lähdettävä huvin vuoksi kokeilemaan baanaa, moniko lähtisi? Samalla ilmastohyöty mikä pyöräillessä saatiin, suli autoillessa. Olihan ne vuokra-Sykkelitkin kaikkien halukkaiden käytössä, mutta jotenkin onnistuttiin sekin asia tyrimään. Oulu tarvitsee niin syrjässä asuvia kuin kaupunkilaisia jotta saadaan Oulun talous elpymään. Nyt jos koskaan on Oulun herättävä huomaamaan, miten iso kaupunki Oulu onkaan ja miten saadaan saman vertaiseen asemaan kaikki oululaiset. Oulussa on kotiseutupäivät 12-15.8.2021, toivottavasti tuolloin esitellään muutakin kuin baanaa ja betonia

17.9.2020 Mainetta tarjolla

Oulun kaupunki on ollut aktiivisesti mukana alueemme liikuntapaikkoja rakentamassa, viimeksi lähiliikuntapiste nousi Pateniemeen. Meren äärellä oleva Virpiniemi on yksi hienoimmista urheilukeskuksista, jossa on kunnostusta kaipaava frisbeegolfrata.  Viime kesänä pelatut frisbeegolfin SM-amatööri kilpailut osoittautuivat haasteellisiksi kisajärjestäjille radan huonon kunnon osalta. Aktiivisella ja osaavalla talkooporukalla saatiin kisat vietyä kuitenkin hienosti läpi, kisoista jopa jäi kisojen järjestäjälle Oulun frisbeeseuralle muistoksi hienosti onnistuneista kisoista 2 amatöörien Suomenmestaruutta. Kuuleman mukaan pelaajatkin kiittelivät hienosta kisasta kisajärjestäjänä kokenutta seuraa. OFS teki kisajärjestäjänä palautekyselyn kilpailijoille, jotka kehuivat Virpiniemen korkeuseroja mutta ihmettelivät heittoalustojen heikkoa kuntoa. Ainakin heittoalustat täytyy saada kuntoon ennen SM-kisoja, ja portaat kaipaisivat huoltoa. Seuraava suuri haaste on SM-kisat tulevana kesänä, johon toivoisin Oulun kaupungilta panostusta radan huippukuntoon saattamiseksi.

Tämä vuosi on ollut Oulun frisbeeharrastajien huippuvuosi, menestystä on tullut useita sarjoista; SM-hopeaa juniori tytöissä kuin myös 60-vuotiaissa miehissä. Laji liikuttaa, harrastajista suurin osa on nuoria tai varttuneita miehiä. Naisetkin ovat innostuneet lajista koko ajan enemmän. Menestystä saatiin Ouluun, kun naiset voittivat parifrisbeegolfin SM-hopeaa, josta toinen puoli meni Rovaniemelle. Miehet MP40-sarjassa saivat parifrisbeegolfista myös SM-hopeaa. Frisbeegolfia voi myös pelata joukkueena, tämän vuoden SM-mitalit tulivat pronssisena. Menestystä on saatu Ouluun, mikäpä sen parempaa mainosta on kuin menestyvät urheilijat! Nyt vain Virpiniemen rata kisakuntoon ja Oulu saa positiivista imagoa SM-kisojen järjestäjänä.

5.8.2020 Koulumme

Peti lauloi aikoinaan laulussa anOulu Shangri-la: Lakkautetaan kyläkoulut ja muutkin menolähteet. Päättäjille tämä asia tulee syksyllä ajankohtaiseksi, heidän käsissä kun on kolmen Oulun kyläkoulun tulevaisuus. Mikään uusi asia ei ole kyläkoulujen lakkautus ei ole, buumi alkoi jo 1960-luvulla kun muuttoliike kiihtyi ja syntyvyys väheni, ja noista ajoista on vain vauhti kasvanut. Kyläkoulujen lakkauttaminen jakaa ihmisten mielipiteitä ja herättää voimakkaitakin tunteita. Ihmisiä jotka asuvat lakkautettavan koulun alueella asia koskettaa suuresti ja keskusteluttaa se muitakin. Kyläkouluissa saa yksilöllistä opetusta ja ne on pala suomalaista kulttuuria ja historiaa.

Kyläkoulussa on opiskelu rentoa  ja opettaja keskustelee oppilaiden kanssa myös koulutyöhön kuulumattomista asioista. Oppimisympäristöä korostetaan kaikessa oppimisessa, maaseutuympäristö tarjoaakin oppilaille mitä parhaimman ja luovan opetusympäristön  Kyläkoulu on tärkeä koko kylälle ja kyläyhteisön jäsenille, kyläkoulu koetaan  avoimeksi oppimiskeskukseksi jota voivat hyödyntää kaikki kylän asukkaat. Illalla kyläkouluissa pidetään harrastekerhoja yllä ja vietetään koko kylän joulu- ja kevätjuhlat. Miten isoissa oppimiskeskuksissa joissa opettajia on jo nyt liian vähän eikä uusia palkata säästösyistä oikein voidaan? Opettajat ovat jo nyt kovan työpaineen alla normi arjessa. Korona saa miettimään miten isoissa opetusympäristöissä on tautien helpompi levitä ja tautiketjuja on  vaikeampi selvitellä kuin pienissä opetusympyröissä. Oulu voisi näyttää mallia ja pitää suomalaista kouluhistoriaa yllä säästämällä kyläkoulut.