Minun Kirkkoni

Kirkko ei ole pelkästään vanha rakennus, jota tuuletetaan ennen jumalanpalvelusta. Kirkko on paljon muutakin, se ottaa jäsenekseen seurakuntaan kasteen muodossa ja poistaa seurakunnasta hautajaisilla.

Kirkosta eroaa väkeä sen verran tiuhaan tahtiin, että erolaskuria voitaisiin käyttää tuulettimena. Eroamisten selityksenä kuuluu, ettei haluta maksa yhtään ylimääräistä veroa. Olisiko kirkon siis aika katsoa omaa tekemistä? Kirkon julkinen riitely naisten pappeudesta ja samaa sukupuolta olevien vihkimisestä ei ainakaan lisää ihmisten halua liittyä kirkkoon.

Samalla tavalla ne liperit sopivat naisille kuin miehillekin. Joillekin voi olla helpompi lähestyä naispappia kuin miespappia. Kiista samaa sukupuolta olevien vihkimisestä repii ja riehuu niin kirkon sisällä ja ulkona. Eikö kirkko olekaan suvaitsevainen? Olen kuullut jopa pappisvihkimyksessä kysyttävän, aiotko vihkiä samaa sukupuolta olevia? Jos vastaat kyllä, liperit jäävät saamatta. Asiaa on selitelty raamatun tulkinnalla, avioliitto kuuluu vain miehelle ja naiselle. Ontuva selitys. Toinen selitys on kirkkorakennuksen pyhyys, ettei siellä voida vihkiä. Ei kirkko ole elävä olento, se on rakennus.

Kirkon pyhyys on tunnetila. Raamattu antaa selityksiä niin kuin sitä luetaan. Ei siitä pysty kaikkea kääntämään suoraan nykypäivään. Vauva otetaan kasteessa seurakuntaan jäseneksi ja myöhemmin sanotaan tälle jäsenelle, ettei häntä voida vihkiä avioliittoon kumppaninsa kanssa. Tulee varmasti tunne siitä, maksoinko turhaa veroa useamman vuoden.  Ei omaisille ilmoiteta, ettei vainajaa voida haudata kirkkomaahan koska on elänyt samaa sukupuolta olevan kanssa. Kirkko tarvitsee suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää. Kirkon täytyisi myös panostaa enemmän kotimaan heikompiosasten huolehtimiseen, vaikka se olisi pois ulkomaan avustuksista ja lähetystyöstä. Siirrytään nykyaikaan!