Mielipidekirjoituksia

Voit lukea lehdissä olleita kirjoituksiani täältä.

Juhlan taikaa
 

Oulun kaupunki piti valtuuston kokouksen 27.2. Kokous oli juhlakokous 100-vuotiaan Suomen kunniaksi ja läsnäolijoita pyydettiin pukeutumaan hienosti. Juhlakokouksen asialistalla oli juhlaesitelmiä, juhlapäätös, juhlateko ja juhlaraha. Aloitteita sai jättää mutta niitä ei tilaisuudessa käsitelty.

Eikö Oulussa ole muita rahanreikiä kuin pitää tällaisia tyhjänpäiväsiä istuntoja? Nyt ei kukaan valtuutettu esittänyt palkkioiden siirtoa hyväntekeväisyyteen kuten alkuvuonna tapahtui. Kokous päätti tilata Suomi 100 – juhlatekona Hallituskadun vesialtaaseen taidetta ja teknologiaa hyödyntävän valoinstallaation. Sorsilla ja lokeilla pitää nähtävästi olla valaistu uima-allas. Paljonkohan valaistus maksaa? 

Tämänkin rahan olisi voinut käyttää esimerkiksi palvelutalossa asuvien vanhusten hyväksi. Oulun kaupunki hakee kaupunginvaltuuston Suomi 100 -juhlapäätöksen mukaisesti Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuodeksi 2026. Hankkeelle laaditaan toiminta- ja taloussuunnitelma, joka käsitellään myöhemmin. Tällä päätöksellä laitettiin nykyinen valtuusto historian kirjoihin. Uuden valtuuston kädet on sidottu tähän päätökseen. Onneksi päätös käsitellään vielä toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Uuden valtuuston täytyisi myöntää mahdollisimman tiukka budjetti, muutoin on jokainen hakemassa kaupungilta rahoitusta vedoten kulttuuripääkaupunkia edistävään hankkeeseen.

Olen itse ehdolla tuonne valtuustoon. Olisinko itse mennyt tuonne rahanhaaskauskokoukseen? Todennäköisesti ja jättänyt vastalauseen. Oululla on talous niin huonossa kunnossa, ettei tämmöisiä höpötyksiä olisi tarvinnut. Ja kuinkahan paljon tämä tuli maksamaan oululaisille? Suomi 100-juhlat olisi voinut pitää Itsenäisyyspäivänä yhden kerran, silloin kustannuksetkin olisivat pysyneet kurissa. Pitikö se jollain teko syyllä saada vielä kerran vanha valtuusto kestitettyä, kun nuo vaalit ovat ihan pian?

Vastine_Hakkarainen

Metsään meni, Hakkarainen

Toimittaja Petri Hakkarainen (Kaleva 23.2. Puheenaihe) maalaa turhaa kahtiajakoa metsien talouskäytön ja suojelun välille. Kun EU:n luontodirektiivi implenentoitiin Suomeen, muodostettiin maassamme Natura2000 -alueita hyvinkin ns. täyden suojelun periaatteella. Näitä alueita on meillä enemmän kuin missään muussa EU -maassa.

Muistettakoon, että maan istuva hallitus on päättänyt perustaa kansallispuiston Suomussalmen Hossaan. Sikälikin hakkaamattomat metsät on kyllä Suomessa edelleen huomioitu ja niin tulee tehdä jatkossakin, mutta talousmetsää ja kansallista metsäpolitiikka ei saa syyllistää. Uusittu metsälaki on ottanut entistä enemmän monimuotoisuutta ja metsien jatkuvaa kasvatusta hyvänä talousmetsänhoidon periaatteena.

Metsät ovat kiistämätön hiilinielu. Puusta valmistetut tuotteet sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan ja puurakentaminen onkin lisääntynyt. Se on oiva vaihtoehto betonirakentamiselle, joka muuten vaatii esimerkiksi maa- ja kallioainesten käyttöä. Kallioperä ei tietääkseni uudistu kuten metsä, louhokset eivät ole erityisen merkittävä kulttuurimaisema.

Hakkarainen mainitsee myös Greenpeacen, jonka Suomen toiminta on miina korsussa. Greenpeacen pitäisi suojella luontoa siellä, missä tarve on huutava. Tänään valaat kuolevat syötyään muovia merestä tai suurkaupungeissa ilmansaasteet ovat koko maapallon kannalta vaarallisia. Siinä ei puun halaaminen Kupsussuolla auta kun vesistöt pilaantuvat mikromuovein ja enemmänkin. Luulisi kansainvälisellä järjestöllä olevan mahdollisuudet enempäänkin kun häiriköidä suomalaisia metsureita.

Toki metsien suojelua tarvitaan ja sekin luo työpaikkoja. Tehdään se rakentavassa yhteistyössä talouskäytön kanssa ja kansallista metsäpolitiikkaa puolustaen. Se muuten osataan täällä parhaiten, eikä Vrysselissä.

Janne Koskela, Pikkaralan puunhakkaaja

Kokemukseni Lootasta

Kokeilin taannoin Kuntalaisaloite.fi-järjestelmää. Lähetin sinne esityksen alikulkutunnelista Pikkaralaan. Järjestelmä oli yksinkertainen ja helppo käyttää. Kun kokeilin tätä järjestelmää, elettiin viime vuoden elokuun loppua ja eipä sen jälkeen muuta kun odottelemaan vastausta.

Ensin tähän kyselyyni vastasi Tampereen ELY-keskus 16.1.2017 kysellen tarkennusta mihin kohtaan kartalla alikulkutunneli sijoittuisi. Laitoin ehdotukseni heille. Tässä vaiheessa ei vielä Oulun kaupungilta vastausta ollut kuulunut ja jatkoin odottelua, kunnes 8.2.2017 sähköpostissa viesti tällaiselta kuin Loota, joka Oulun kaupungin puolesta oli lähestynyt minua alikulkutunneliasiasta. Loota ilmoitti että asia on lähetetty ELY-keskukseen ja Lootan viesteihin ei voi vastata.

Järjestelmä oli hyvä ja käyttökelpoinen mutta kaupungin puoli ei toimi oikein hyvin. Toivoisin nopeampaa yhteydenottoa kaupungin puolelta ja nimenomaan henkilökohtaista yhteydenottoa, ei mitään Loota järjestelmää. Henkilökohtainen yhteydenotto olisi siinä mielessä tärkeä, että tulisi tunne että aloitteentekijälle että asia on ollut tärkeä ja hyvä. Nyt sitä ei tullut. Tulee mieleen onkohan kukaan edes käsitellyt tuota asiaa ja joku automaatti on lähettänyt vain pelkän automaattisen vastauksen. Tässä tapauksessa asiaani on kuitenkin käsitelty koska ELY-keskus oli minuun yhteydessä jo ennen Oulun kaupunkia.

Puulla nousuun (kirjoitettu 15.1.2017)

Suomi rakennettiin aikoinaan puusta. Nykyään betonista. Mistä tämä puun syrjintä johtuu? Nykyinen sukupolvi uskoo betonin olevan kestävämpi vaihtoehto kuin puu. Suurta huomiota on saanut Pudasjärven hirsikoulu, joka on tehty puusta. Se ei olisi ollut edelliselle sukupolvelle mikään ihme, se olisi ollut pelkkä koulu. Silloinhan ei vielä ollut betoni yleistynyt niin kuin nykyään.

Euroopassa puurakentaminen on saamassa ison jalansijan markkinoilla. Siellä on puurakentamiseen erikoistuneita perheyrityksiä jotka ovat toimineet monessa sukupolvessa. Oulun ympäristössä toimii monenlaista puurakentamisalan yritystä. Näistäkin yrityksistä alkaa henkilökunta jo eläköityä. Puuala on tunnetusti käsityöala, johon sopisi myös oppisopimuskoulutus.  Oulussahan voitaisiin alkaa kokeilemaan puualaan erikoistumista, joka voisi olla jo yläasteella valinnainen opiskelu ja jatkua siitä puulinjalle lukioon.  Täällä Oulussa on myös metsäalan professoreja joita ei tuoda tarpeeksi esille.

Näillä toimenpiteillä saataisiin Ouluun puualan osaajia jotka voisivat hyödyntää ja yhdistää puuta ja muita nykyisiä rakennus materiaaleja. Puuala on jatkuvassa kasvussa Suomessa ja ulkomailla. Tästä on hyvänä esimerkkinä suomalaisten hirsitalojen vienti Japaniin. Myös Venäjän markkinat ovat kiinnostuneet laadukkaista suomalaisista hirsitaloista.

Yhä yleisimmäksi käyvät sisäilmaongelmat edesauttavat hirsirakentamista sekä tiukentuvat energiavaatimukset. Olisiko tässä uusi ratkaisu energiatehokkaan rakentamisen ratkaisuksi? Vaikka tällä haavaa on valtiovalta leikkaamassa Oulusta ammattikoulun opetuspaikkoja, ei se estäisi kokeilemasta tämän suuntaista puualan erikoiskoulutusta. Näin meillä olisi tarjota tulevaisuudessa kasvavalle puurakentamisen alalle vankan ammattipohjan omaavia ihmisiä.

Maapolitiikasta saa vääntää

Rantapohja 8.3.2015

Eduskunnasta tippunut Risto Kalliorinne väittää Oulun kaupungin maapolitiikan taustalla olevan kähmintöjä. Väite on aika erikoinen, sillä kaavoitusta ohjaa lainsäädäntö, jossa poliittiselle ohjaukselle on määrätty sijansa. Siitä on osoituksena juuri kaupungissa järjestetty kaavoitusseminaari ja luonnollisesti kaupunginhallituksen ja –valtuuston sekä lautakuntien tekemät päätökset.

Pulina siitä, ettei kaupungin haja-alueille saisi rakentaa, pitää paikkaansa. Vaikka poikkeuslupia on myönnetty tilastollisesti tietty määrä, niin kuitenkin jarrua on ollut ilmassa. Eikös juuri tästäkin osasyystä jakkukyläläiset tehneet johtopäätöksensä ja päätyivät osakuntaliitoshanketta hakemaan?

Kun uusi Oulu muodostettiin, kaavoitusasiat jäivät keskustelussa yleisen hypetyksen alle. Kyllä epäilyjä oli, että suurten kaupunkien kaavoituspolitiikka ei katsoisi suopeasti reunamia ja että uuden Oulun kaavoitus olisi suuren sanelua.

Ei toki pelkkä maapolitiikka tyhjennä entisiä kuntakeskuksia, vaan myös moni muu politiikan sektori. Oulun kaupunki ei ainakaan vähennä hiilijalanjälkeä laittaessaan Ylikiimingin ja Yli-Iin hammashuollon asiakkaat kumipyörien päälle. Jos Haukiputaalta viedään vielä poliisiasemakin, niin pyörien päällä kuluu tulevaisuudessa yhä harvalukuisempien poliisienkin työaika.

Viiden kohdan ehdotus sopimukseksi on ymmärtääkseni luonnos, joten keskustelu jatkuu. Kannatan kuitenkin kuntaliitoksen aikaisessa hengessä tehtyjä linjauksia, etteivät toiset kunnat liity Ouluun vaan perustetaan uusi kunta. Silloin pitää ottaa kylienkin näkemykset huomioon puhumattakaan taajamista.

 

Säästö sieltä, huoli täällä

Kaleva 14.1.2016

Joulukuussa saimme tiedon ettei määräaikaisia koulunkäyntiohjaajan virkoja jatketa. Tämä tarkoittaa koulullamme (Pikkaralan alakoulu) opetushenkilökunnan vähenemistä 25%.  Asiaa tutkaillessa huomasin Oulun kaupungin sivuilta: “koulunkäynninohjaaja toimii opettajan työparina. Työpari suunnittelee ja toteuttaa ja arvioi yhdessä oppimistilanteita opetusryhmän tarpeiden mukaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa.  Jokaisella peruskoululla on koulunkäynninohjaajapalvelua. Ohjaajapalvelua voidaan suunnata tarpeen mukaan yhdelle tai useammalle lapselle tai koko opetusryhmälle. Osa koulunkäynninohjaajista työskentelee myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa”.

Me kyläläiset olemme järjestäneet lapsille kerho- ym. toimintaa tukeutuen koulunkäyntiohjaajaan. Kaikilla oppilailla kun ei lopu koulu samaan aikaan, tukeuduimme odotusaikana koulunkäyntiohjaajan palveluun, jolloin alaluokkalaiset saattoivat odottaa koululla kerhon alkua turvallisesti. Kun tätä palvelua ei ole, lapsemme joutuvat käymään useamman kilometrin päässä kotona odottelemassa kerhon alkua ja palaamaan takaisin koululle. Kaupungin ratkaisu on myös kuolinisku koulumme kerhoille, koska lapset eivät voi tai ehdi kulkea vaarallisiakin koulureittejä toistamiseen.

Eräs huolestunut koulumme oppilaan vanhempi soitti aluerehtorille vedoten nimenomaiseen lauseeseen, että jokaisella peruskoululla on koulunkäyntiohjaajapalvelu. Aluerehtori oli vastannut tämän olevan että vanhaa paikkansa pitämätöntä tietoa. Oulun säästötoimien vuoksi sivuja ei oltu päivitetty ja sen takia tuo lause on siellä!

No, seuraavana rupesin lukemaan Oulun Kaupungin talousarviota 2015 ja suunnitelmaa 2016 – 2017 ja sieltä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan asioita johon perusopetuskin kuuluu. Kaupungin strategian mukaan lasten ja nuorten poikkitoiminnallisten palvelujen painopisteitä ovat palvelujen järjestämisohjelman mukaiset lasten tukeminen kasvu- ja kehitysympäristössä, syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy, nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutuminen sekä hyvät peruspalvelut.

Onko tämäkin osa suurempaa kouluverkkouudistusta joka on aloitettu Kiimingin Ylikylän sivukoulusta? Ovatko lakkautusuhan alla kaikki pienet kyläkoulut? Näinkö näkyy kohdallamme “toimintamallien kehittäminen ja tehokkuuden lisäys” mm. tilojen käytön tehostamisesta ja tiloista luopumisesta? Miten otetaan huomioon kaunis korulause ”alueellisella johtamisjärjestelmällä jatketaan mahdollisten päällekkäisten toimintojen purkamista ja uusien toimintamallien kehittämistä. Tämä tarkoittaa mm. pitkien etäisyyksien alueella harrastustoiminnan yhdistämistä koulupäivään ja koulukuljetusten tehostamista. Peruspalvelujen turvaamiseksi resurssit kohdennetaan sinne, missä niitä hyvinvoinnin ja tuen näkökulmasta eniten tarvitaan.”

Pikkaralassa vanhempien aktiivisuuden avulla syksyllä palkattin nuori henkilö vetämään iltapäivätoimintaa pariksi tunniksi iltapäivällä koulukäynninavustajan työpäivän päätyttyä. Tästä on valitettavasti luovuttava, koska kustannukset tulevat liian suuriksi maksettavana omakustannuksella useamman tunnin ajalta. Apua epäviralliseen iltapäiväkerhoon emme ole saaneet mistään kyselyistä huolimatta.

Leikata täytyy, mistä rahat sitten ottaisin jos saisin päättää? Laittaisin Hiukkavaaran kulttuurikylän hankkeen jäihin, siellä on jo monikulttuurisuutta tarpeeksi. Myös Svenska Privatskolan on oiva kohde josta voitaisiin nipistää hieman, onhan heidän saamansa avustuksen merkittäviä. Myöskään en kannata lautakuntien puheenjohtajien palkkioiden korotuksia enkä hyväksy kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan palkkion korotusta.

 

Liitos rakoilee

26.11.2015

Kalevassa 26.11.2015 oli mielenkiintoinen juttu kun Yli-Iin Jakkukylä meinaa irrottautua Oulusta ja liittyä Iihin. Perusteluina olivat mm. rakennusluvat ja palvelut.  Jos tämä onnistuu, niin Oulunsalon kannattaa harkita liittymistä Kempeleeseen.  Matka on lyhyempi kuin Ouluun ja samat palvelut saa Kempeleestä kuin Oulusta, ja ei siitä ole kovin kauaa kun oulunsalolaiset ajelivat perjantaisin Kempeleeseen keskiolutta ostamaan.  Kempeleessä palvelut pelasivat jo silloin. Moniko oulunsalolainen kävi ennen Röntgen-kuvissa Kempeleessä? Kunnan suunnitelmia katsoessa huomaa Kempeleen kehittyvän ja kasvavan joka saralla, tuleehan sieltä myös pääministeri. Kun Kempele saa lähijunaliikenteen toimimaan, niin alkavatko he suunnitella raideverkostoa Oulun lentoasemalle? Kunta sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella alueella, kiitos moottoritien. Myös palokunnan on hyvä lähteä Oulunsaloon päin ja on Kempele huomioinut jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden hyvin asentamalla korotetut suojatiet. Ja onhan siellä myös uimahalli missä on oulunsalolaisten lasten mukava käydä uimassa. Miehet voivat sillä aikaa käydä vaikka Lidlissä ja naiset Biltemassa ja uinnin jälkeen maistuu amerikkalainen herkku McDonald’sista.

Suomen peliyhtiöt

30.09.2015

Me suomalaiset olemme tunnetusti pelikansaa. Suomen valtion valvonnassa toimivat Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto. Nyt näitä yhdistyksiä ollaan yhdistämässä yhdeksi isoksi toimijaksi. Säästöjä se toisi Opetusministeriön mukaan 50 miljoonaa euroa.

Yhdistämistä on perusteltu esimerkiksi EU:n aiheuttamilla paineilla ja lainvastaisella pelitarjonnan lopettamisella sekä herrojen virkojen vähentymisellä. Uusi yhtiö tulisi olemaan valtion kokonaan omistama. Meillä puhutaan kolmesta peliyhtiöstä, mutta Suomen maankamaralla operoi tosiasiassa neljä.

Yhdistymisessä ei ole mukana Ahvenanmaalla toimivaa Paf-peliyhtiötä. Paf on 1966 perustettu yhdistys, jonka perustajajäseniin kuuluu muun muassa Punainen Risti. Pafin toiminta ei ole sujunut aivan kitkattomasti. Suomen korkein oikeus tuomitsi vuoden 2005 alussa Pafin arpajaislain rikkomuksesta, koska se on markkinoinut nettirahapelejä muissakin Suomen maakunnissa kuin vain Ahvenanmaalla. Raha-automaattiyhdistyksellä on arpajaislain perusteella käytännössä monopoli rahapeleihin Suomessa, Ahvenanmaan autonomista maakuntaa lukuunottamatta.

Ahvenanmaan maakuntahallinnon omistama ja hallinnoima Paf ei siis saa virallisesti toimia Manner-Suomessa, mutta sen markkinointi kyllä ulottuu Manner-Suomeen asti.

Internetissä pelattavien pelien osalta käytäntö on kuitenkin epäselvempi. Manner-Suomessa pelaajia onkin palvellut useampi alueen ulkopuolelta operoiva peliyhtiö. Mainostaa nämä yhtiöt eivät Manner-Suomessa saa, mutta esimerkiksi internetin kautta tapahtuvaa asiakasviestintää lainsäädäntö ei kiellä. Usein rajanveto on häilyvää ja lisäksi nettipelit näkyvätkin muulla tapaa mediassa.

Onko näistä pienimpänä Fintoto jäämässä muiden suurten yhtiöiden jalkoihin? Fintoton tärkein tavoite on turvata suomalaisen hevosurheilun tulevaisuutta. Eikä pidä unohtaa Fintoton aikaisempaa historiaa. Sitä on ennenkin yhdistelty kun 1980-luvulla Hippos myi V5 -pelin Veikkaukselle. Fuusiossa ei käynyt kovin hyvin, koska peliprosentit romahtivat. Tulevatkohan tulevaisuudessa Fintoton peliautomaatit Prismojen auloihin? Mikäpä olisi sen mukavampaa kun nykäistä automaatista valmis v75-peli kauppareissun yhteydessä. Lakaistaanko yhdistymisellä kustannukset veronmaksajien syliin?

 

Hossa tuo leipää pöytään

Kaleva 16.9.2015

Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu kansallispuiston perustaminen Suomen täyttäessä 100 vuotta. Näinhän perinteisesti on menetelty, hallitus toisensa jälkeen on perustanut kansallispuistoja. Ei siinä mitään.
Suhtaudun kriittisesti kansallispuiston perustamiseen vain sen itsensä vuoksi. Toisaalta – puistot ovat osa kansallista omaisuuttamme, eikä sitä voi ulkoistaa Kiinaan. Kansallispuistojen työpaikat ovat ja pysyvät Suomessa, alueellisina. Jokainen työpaikka alueellamme on kullan arvoinen.

Kansallispuisto on todellakin osa sitä paljon puhuttua biotaloutta. Matkailu on kasvuala. Puhdas luonto on eksotiikkaa ja seikkailua monelle ulkomaalaiselle. Elämys on päästä nauttimaan luonnon rauhasta ja koskemattomasta maisemasta. Alueella tuotettu lähiruoka on varmasti puhdasta!

On kaiketi julkinen salaisuus, että tästä Suomen juhlavuoden puistohankkeesta kisailevat Porkkala ja Hossa. Molemmilla on sijansa itsenäisessä Suomessa. Väitän kuitenkin, että enemmän sijaa tulisi saada Suomussalmen hanke ja se on harmillisesti jäänyt ”etelän median” jalkoihin. Viime aikojen kansallispuistothan on perustettu eteläisimpiin palkisiin, viimeksi Teijoon Saloon.

Olisi siis aika Pohjois-Suomen ja Kainuunkin saada jotain. Kansallispuistoissa alueen perustaminen maksaa, mutta siihen sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin, kun homma hoidetaan oikein. Miksi sitten Hossa ansaitsee kansallispuiston? Jylhät jääkauden muokkaavat harjumaisemat ja jopa 4000 vuotta vanhat kalliomaalaukset on säilytettävä tulevallikin sukupolville. Puhumattakaan mahtavista marja- ja sienestysmaista.

Hossan hanketta on kuulemani mukaan valmisteltu yhteisymmärryksessä eri sidosryhmien kesken. Niin kuuluukin olla, ketään ei saa sortaa ja tulee olla sija rakentavalle keskustelulle. Kyseessä on intressitahoja alkaen metsätaloudesta päätyen metsästäjiin. Puuta on mielestäni edelleen syytä jalostaa ja metsästys on perinteinen suomalainen harrastus, leivän jatke ja kulinaarinen rikkaus. Hossan kalavedet ovat vertaansa vailla, ja vesireitistö on yksi Suomen parhaimpia melontareittejä.

Vastakkainasettelu on jätettävä taustalle ja keskusteltava avoimesti. Sillä Hossan kansallispuistohanke ei rajoitu Suomussalmen alueelle, sille on yhteistyökumppanit Kuusamon ja Kuhmon puolilla. Alueilla on mahdollista hakea kumppanuutta monin tavoin eikä vähin näistä ole saavutettavuus. Vai milläs se turisti kaukaa helpoiten tulee ja kun lentokenttäkin on Kuusamossa valmiina!

Kansalaisten on syytä saada tietää, mitä nämä hankkeet (Porkkala ja Hossa) maksavat, miten ne on valmisteltu ja mitä on jo valmiina kansallispuistoja varten. Kannattaa myös muistaa historialliset, itsenäisyyteenkin kiinteästi liittyvät juuret Kainuussa. Hallassa, Hyrynsalmella oli jääkärietappi. Raatteen tien historia on Suomussalmella. Elias Lönrot keräili alueelta kansanperinnettä.

Hossan kansallispuisto olisi kunnianosoitus Raatteen tien taisteluille ja Suomen historialle. Tämä seutu ansaitsee kansallispuiston, mikäli alueen sidosryhmät valmisteluissaan tähän yhteiseen päämäärään päätyvät ponnistamaan.

Janne Koskela

 

Politiikkaa, mediaa ja medianlukutaitoa
Oululehti 12.08.2015 nettisivuillaan
Kesän poliittisen keskustelutapahtuman Suomi -Areenan anti jäi laihanlaiseksi. Pienimuotoinen kohu nousi ainoastaan kansanedustaja Huhtasaaren lausunnosta, jossa hän oli ulkoistamassa vankilapalveluja ulkomaille.
Sitten jysähti; erään kansanedustajan Facebook -kirjoitus oli kohta kaikkien lehtien otsikoissa. Enempää kantaa ottamatta kirjoituksen sisältöön, kiinnittyy huomio median mielenkiinnosta Facebook/Twitter/Instagram-palveluihin ja niiden käyttäjiin.
Jos tällaiseen palveluun lataa tunnettu henkilö oman kommentin, niin se voidaan kääntää hetkessä uutiseksi. Moni ottaa tästä päivityksestä kuvakaappauksen ja jakaa sen omalle sivulleen lisäten oman kommentin. Näin uutisella on uutisarvo ja tuplahuomio taattu. Media on kiinnostunut näistä uutisista ja päivityksistä joista se saa maukkaita otsikoita. Asian sisältö usein kuitenkin on toinen kuin otsikko antaa ymmärtää.
Näin koulujen alkamisen aikaan vanhemmat voisivat puhua lapsilleen siitä mitä on soveliasta jakaa sosiaalisessa mediassa. Hetken mielijohteesta tehdyillä vitsiksi tarkoitetuilla päivityksillä voi olla vakavatkin seuraukset.
Äärimmäisenä esimerkkinä näistä ovat Oulussa levinnyt raiskaus-uutinen jolla on levitetty perätöntä tietoa. Myös perhelehti Seura oli ottanut kuvakaappauksen ja julkaissut sen mediassa. Tässä tapauksessa alhaalla oli pieni kirjoitus, jossa henkilö oli oikaissut uutisen. Kun uutisen todenperäisyys tarkentuu, niin moniko jättää uutisen oikaisematta?
Janne Koskela

Rantapohja 30.7.2015:

Oulun merellisyydelle uusia ulottuvuuksia

Oulun kaupungilla ei ole mielestäni sitä merellistä näkyvyyttä, jonka historian ja pitkän rantaviivan ansioista voisi kuvitella. Nimenomaan historiallisesti meri on ollut oleellinen osa Oulua ja sen olemassa oloa. Oulu oli tärkeä kauppapaikka jo vuosisatoja sitten ja meri elintärkeä kulkureitti.
Vieläkin Itämeri on oleellinen reitti, sillä meriteitse tuleva tuonti tulee sen kautta. Saarihan Suomi tavallaan on, ei tänne muualta meriteitse pääse. Venäjän jokireittejä myöten tulee vain murto-osa tuonnista, lähinnä Äänisen rannoilta koivukuitua.
Nyt Oulu kaupunkina on laajentunut merenrantaa pitkin etelään ja pohjoiseen, joten hyödynettäköön merellistä Oulua entistä enemmän ja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Lumijoki etelässä, Hailuoto merellä ja Ii (lisättynä Kuivaniemen kunnalla) pohjoisessa ovat yhtälailla merellisen historian jakavia kuntia. Yhteistyö tuskin on keneltäkään pois, kun se tehdään reilussa hengessä – kuten vuosisatojen ajan. Perämeri on kaikille kunnille yhteinen.
Oulun uusia, mutta historiallisia ja vanhoja satamia ovat tietenkin mm. Pateniemi, Martinniemi, Kellon Kiviniemi ja Oulunsalossa Varjakka. Merellisyyttä pitää laajentaa yhteistyössä – mikseipä vaikka näitä historiallisia vaiheita hyödyntäen. Tekeehän myös Meri-Oulu arvokasta työtä kulttuuritarjonnan myötä, luovat alat ovat myös työllistäviä.
Otetaan myös kalastus huomioon. Jokisuistojen kalastajat ovat ammattilaisia, joiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä kalastusmatkailuun liittyen. Oululla on oma arvokas”kaupunkijoki”, Kiiminkijoki, joka virtaa vapaana mereen. Kalansaaliita arvostetaan, mutta myös laatuaikaa vapaalla. Kalastuksen rinnalla joku kenties haluaa mennä katselemaan lepokalliolla loikoilevia hylkeitä. Onhan Oulun rannoilla viime aikoina ihmisiä tirkistellyt muutamakin kuutti.
Uskon, että vielä löytyy Oulusta lähihistoriaa tuntevia merenkävijöitä, uusia merenkävijöitä ja halua panostaa kaupungin merellisyyteen. Meri on tuotava myös lähemmäs paikallisia asukkaita. Esimerkiksi Perämeriristeily Oulu-Ii toisi merialueiden tunnettavuutta asukkaiden keskuudessa ja lisäisi myös laajemmassa mittakaavassa kun saisimme turisteillekin tarjota näkymät Ouluun mereltä päin. Itse aloittelevana veneilyn harrastajana toivoisin että kehitettäisiin venepaikkoja ja merellä voisi olla aloittelijoille sopivia merkattuja maisemareittejä.

Janne Koskela, Pikkarala

Pormestari Ouluun? Lähetin mielipidekirjoitukseni Oululehteen 10.7.2015
Tuo Ankkalinnastakin tuttu henkilö on rantautumassa Ouluun. Kaikessa hiljaisuudessa tätä projektia on tehty. 8.7.2015 Pohjois-Suomen uutisissa oli RiikkaMoilasen haastattelu, jossa tämä kävi myös ilmi. Esimerkkinä löytyy mm. tilaaja ja tuottaja malli, asiakaslähtöinen palvelu ja palkallinen lautakunnan puheenjohtajuus.
Kuntalain uudistuksenkin jälkeen pormestarin valinnan tekee valtuusto ennen kunnan- tai kaupunginhallituksen vaalia. Valtuustolla on myös valta päättää pormestarin olevan nimenomaan valtuutettu eikä pormestariksi valittu tässä tapauksessa menetä vaalikelpoisuuttaan. Vuosien saatossa on tehty aloitteita siitä, että pormestari valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Tämän on kuitenkin ajateltu mahdollisesti muodostavan jännitteitä valtuuston ja pormestarin välille. Eivätkä lakisääteiset tehtävät muutu muuksi, valittiinpa pormestari vaikka arpomalla.

Mitä pormestarilla saavutetaan? Kasvot johtamiselle, asioita valmistellaan demokraattisesti ja kuntalaisen on helpompaa lähestyä asiaa päättävää pormestaria/apulaispormestaria. Huonona puolena voisi mainita hallitus ja oppositio -asetelman muodostumisen kunnallishallintoon. Vallan keskittämällä voi tehostaa toimeenpanoa, mutta tavallisten kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia se ei lisää. Pormestarilla lienee johtamisen lisäksi kunnan tai kaupungin kehittämistetehtävä.

Pormestarimalli tekee huonoimmillaan kaupungin hallinnosta entistä elitistisempää. Elitistisessä demokratiassa pieni ryhmä päättää asioista ja valtaa keskitetään yhdelle henkilölle eli pormestarille. Kaupungin päättävissä elimissä toimivat ovat usein kritisoineet, että heillä on kovin vähän valtaa kun suurin osa kuntien tehtävistä on lakisääteisiä. Kun näin on, missä ovat ne lisävaltuudet, jotka voidaan antaa pormestarille ja keneltä se on pois?

Janne Koskela, Pikkarala

 

30.06.2015 vastineeni Kalevan pääkirjoitukseen

Päätoimittaja Karvonen moralisoi pääkirjoituksessaan (28.6.15) europarlamentaarikko Halla-ahoa niin että hengästyttää. Halla-aho voi kommentoida omasta puolestaan, jos haluaa. Otan kantaa muutamiin muihin näkökulmiin. Olen sitä mieltä, että kaikkia keskusteluja kannattaa jalostaa totuutta käyttämällä.
Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, ettei Välimeri saa muodostua isoksi hautausmaaksi ja hädässä olevia on autettava. Siten on vaikea ymmärtää, että hädänalaisimpia ovat hyväkuntoiset nuoret miehet, jotka pakenevat meren yli – heitähän valtaosa lähtijöistä on. Päätoimittaja Karvosen mielestä ”turvapaikan hakijoita ei voi jättää oman onnensa nojaan sotia käyviin kotimaihinsa”. Mutta nämä nuoret miehet pakenevat ja jättävät naiset, lapset ja vanhukset.
Heikossa asemassa olevien lisäksi lähtömaihin jää sodan lisäksi huono hallinto, kuten päätoimittajakin toteaa. Turvapaikanhakijoiden tiedetään lähettävän rahaa Euroopasta kotimaihinsa, siteet ovat vahvat. Todennäköisesti tällä tuetaan vain lähtömaiden huonon hallinnon jatkamista. Näiden yhteiskuntien vähäosaiset eivät muuta korruptoitunutta hallintoa.
Päätoimittaja Karvonen unohtaa keskustelussa myös sen, mitä Välimeren ns. hätämekanismista on sovittu yhteisesti Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen kesken. On puututtava rikolliseen toimintaan, kehitettävä vastaanottavien maiden turvapaikanhakua koskevat järjestelmät toimiviksi ja nopeutettava EU:n ns. Älyrajat –ohjelmaa. Tälläkin pystytään puuttumaan juuri siihen, että kaikkein hädänalaisimmat tulisivat autetuksi.
Kuljetukset, joihin kiistatta sisältyy ihmiskauppaa ja rikollisuutta on kriminalisoitava voimakkaammin. Ihmiskauppa on äärimmäisen vastenmielinen ilmiö. Vaikka lähtö- ja kauttakulkumaissa tilanne on huono, on olemassa sekin vaihtoehto, että joskus kuolemanveneitä turvallisempi vaihtoehto on pakolaisleiri.

Janne Koskela, Oulu

Aiemmin kesäkuussa 2015 julkaistu Kalevassa

Kulutin sadepäivää tutkimalla paljon uutta hallitusohjelmaa. Olihan siellä hyviä ja huonoja asioita. Ensimmäisenä kiinnitin huomiota veneveroon, sen vielä ymmärrän mutta juttu jatkui: myös moottoriajoneuvot verolle! Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tämä vero ei kuitenkaan koskisi mopoja ja ammattikäytössä olevia moottoriajoneuvoja. Hallitusohjelmaa vielä sorvataankin, vastahan pääministerin avokonttori saatiin auki.

Toisaalta tuleva hallitus joutuu leikkaamaan myös sosiaalietuuksista jonkin verran, niin silloin mielestäni sitä huviveneen verottamisen myötä veropohja voi laajentua. Silmiini osui myös lämmitysöljyn (polttoöljy) veronkorotus mikä on huonompi homma esim. maatalousyrittäjälle joka käyttää paljon lämmitykseen polttoöljyä. Kuitenkin hallituksen kunnianhimoinen tavoite on puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin. Tämä tarkoittanee, että kannustetaan esim. kotitalousvähennyksen avulla vaihtaa lämmitysjärjestelmä biopohjaiseen öljyyn, jonka verotus on matalampi uusiutuvana polttoaineena.

Maatiloille pitää myös tehdä helpommaksi oma sähkön ja lämmöntuotanto. Nykyinen lainsäädäntö estää esimerkiksi maatilojen toimimisen varavoiman tuottajana naapurustolle sähköverkon vikatilanteissa (Lähde: Lähienergialiitto) Samoin muu pienimuotoinen sähkön yhteistuotanto tulee saada helpommaksi.

Ilahduin suuresti, että hallitusohjelmaan on kirjattu lisättävän velvoitteita puuttua kiusaamiseen. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa luki ”ei saa kiusata”.Nyt se lukee hallitusohjelmassakin.

Pääministeri Sipilähän sen sanoi: ”Keppiä ja porkkanaa”. Aika näyttää mitä hallitus sai aikaan, toivotaan onnea ja menestystä.

 

Huhtikuussa 2015 Kalevassa julkaistu jätevesikirjeeni

Oulun Kaupunki oli huolissaan meidän likavesikaivosta, lähetti oikein kirjeen miten kaivo voi! Tämä jätevesiasetukseen perustuva kirje on minun mielestä tarpeeton. Varsinkin ikääntyneessä väestössä kirje on aiheuttanut mielipahaa ja pelkoa. Näillä kirjeillä edesautetaan maaseudun autioitumista. Pohjavesi on tärkeä luonnonvara ja sitä täytyy suojella. Tällaisilla kiristyskirjeillä ja piirustusten raapusteluilla ei sitä tehdä! Ja näin lisätään vain toimimattomien pienpuhdistamoiden myyntiä ja markkinamiesten rikastumista ihmisten hämmennyksen kustannuksella. Yleinen viemäriverkko olisi kaikkein paras ratkaisu. Mutta se maksaa eikä kaikilla ei siihen ole vaaraa. Täytyisi suunnitella jonkinlainen rahoitusmalli joka sopisi kaikille. Kun sen vanhan umpisäiliön tyhjennyskään ei ole ilmaista. Tässä asiassa tarvitaan niin kaupungin kuin valtion apua. Näin toimilla saataisiin todennäköisesti pidettyä maaseutu asuttuna ja pohjaveden laatu turvattua. Voisiko helpotusta tuoda vaikkapa osuuskuntaperiaatteella toimivalla viemäriosuuskunnalla? Mielestäni nämäkin kirjeiden lähettämiseen käytetyt varat olisi voinut käyttää viemäriverkon suunnitteluun ja asiallisempaan tiedottamiseen. Pohjavesialueelle asuvien täytyy olla tasavertaisessa asemassa muualla maaseudulla asuviin ja kaupunkilaisiin nähden.

 

Kevättalvella 2015 kirjoitin Kalevassa huolenaiheenani vaarallinen Valtatie.

Olen huolestuneena seurannut Valtatien 22 liikennettä. Nyt sitten sattui kuukauden sisään kaksi surullista tapahtumaa. Viimeisimmät traagiset onnettomuudet sattuivat 10.1 ja 10.2. Kuinka monta onnettomuutta joudumme vielä näkemään ennen kuin Valtatietä 22 parannetaan? Kysynkin kumpi on tärkeämpää, Valtatien Oulun päässä sujuva liikenne vai turvallinen koululaisten kulkeminen haja-asutusalueella? Yleensäkin syrjäkylillä asuvat ihmiset tuntevat ettei korven ääni kuulu päättäjille asti. Yritykset tien parannuksiin ja alikulkutunneleihin vaikuttaa menneen kuuroille korville.

Pikkaralan kylän kohdalla Valtatie 22 halkaisee kylän kahtia ja valtatietä ylittävät päivittäin niin lapset kuin aikuisetkin. Vaaratilanteita syntyy useasti koska Valtatien 22 tämänhetkisessä tilanteessa jalankulkijoita ja kevyttä liikennettä ei ole huomioitu millään tavalla, ja tilanne korostuu varsinkin nyt runsaslumisena talvena. Valtatien liikennemäärät kasvavat koko ajan ja raskasliikenne siinä mukana. Ely-keskuksen raportin mukaan tien liikennemäärät ovat nyt suurimmillaan 19 000 ajoneuvoa vuorokaudessa keskinopeuden ollessa 80-100 kilometriä tunnissa.

Oulun päässä tehtävä tien leventäminen aiheuttaa suurta huolta. Pelkona on, että autojen nopeudet tulevat nousemaan entisestään kylän kohdalla ja tästä johtuen ylitystilanteet muuttuvat entistäkin vaarallisemmiksi mikäli ei alikulkuja saada vilkkaimpiin tien risteyksiin. Lisäksi Pikkaralan kohdalla on myös hitaampaa liikennettä esim. maatalouskoneet jotka keräävät jonoa peräänsä ja aiheuttavat vaarallisia ohituksia.

Olen samaa mieltä viranomaisten kanssa siitä että Valtatietä on kehitettävä vastaamaan suuria liikennemääriä mutta samalla on huomioitava kyläläisten turvallisuus. Kylällemme on lupailtu alikulkua Shellin risteykseen. Toinen alikulku tarvitaan Hangaksentien risteykseen. Näiden risteyksien kohdalla tien ylityksiä on eniten esim. koulumatkalaiset ja linja-autopysäkille menijät sekä hevosurheilua harrastavat kulkevat tien yli näistä tienkohdista. Viranomaisen raporteista käy ilmi että alikulkutunnelit ovat myös taloudellisimmat vaihtoehdot kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen. Toivottavasti Oulun pään tiehankkeista säästyisi noin 600 000 euroa, niin saisimme myös Hangakseen alikulkutunnelin jo luvatun Shellin alikulun lisäksi.