Kupsussuolle

Juuri hiljan uutisoitiin, kuinka Hossan kansallispuiston kävijämäärät ovat lisääntyneet ja Suomussalmi kaipaa matkailuyrittäjiä. Koronakeväänä on opittu katsomaan lähelle ja vielä lähemmäs voisimme katsoa täällä Oulussa. Uusi Oulu on maantieteellisesti laaja, mereltä erämaahan. Ollaanhan sitä oikein poronhoitoaluettakin!

Ouluun on saatu Sanginjoen suojelualue. En tarkoita, että suojelualueita pitää saada välttämättä lisää. Metsiä hoidetaan Suomessa säntillisesti ja niitä ei autioiksi hakata. Jos metsää häviää, se häviää asutuksen ja teiden vuoksi, sillä hakkuut metsitetään.

Mielestäni Oulun reuna-alueille pitäisi saada patikkareittejä. Esimerkiksi Yli-Iin Kierikin seutu olisi hyvä suunta. Kipaistaan Kupsussuolle ja takaisin. Moniko oululainen hoksaa, missä on Kupsussuo? Kierikissä olisi jo valmiina rakennettua majoituskapasiteettia ja muuta retkeilijöiden varalle. Kierikki muinaismuistojen alueena saisi olla toki rauhassa. Retkeilijät voisivat mennä toiseen suuntaan, mutta tukikohta olisi sama. Onhan Hossassakin patikkareittejä ja hyvin vanhoja kalliomaalauksia Värikalliolla. Sopivat siellä elämään rinnakkain. Samoin Rokuan Geopark -alue tarjoaa muinaista geohistoriaa ja samalla muuta virkistystä. Ei kai Oulu nyt Utajärveä huonommaksi jää?

Matkailua pitäisi kehittää myös merelle päin. Varjakasta Kiviniemeen asti on Oulun merellistä rantaa. Ei muuta kuin virkistyskäyttöä lisäämään. Retkeilyyn sijoitettu euro tulee takaisin tuottoina positiivisine terveysvaikutuksineen. Kukapa olisi esimerkiksi ennustanut frisbeegolfin suosion kasvamisen ja lajin suorituspaikkojen suosiota vielä muutama vuosi sitten! Sama voidaan tehdä ulkoilureittien kanssa, mukavat reitit innostavat ihmiset liikkumaan monin tavoin.