Kotipitäjä-lehdessä 9.6.2021

Oulun perussuomalaiset: Janne Koskela

Teiden kunto ja palvelut kulkevat käsi kädessä

Oulun perussuomalaisilla on kuntavaaleissa täysi 100 ehdokkaan lista. Pikkaralassa asuva yrittäjä Janne Koskela puolustaa kaupungin reuna-alueita, jotta kaikki kehittäminen ei valuisi keskustaan, niin kuin nyt tahtoo käydä. Esimerkkinä hän mainitsee pyöräilyn baanaverkkosuunnitelman Kaakkurin ja Pateniemen välillä.

– Kyllä mekin haluaisimme baanan vaikka Muhokselta Ouluun asti, että olisi koko matka pyörätietä, ja leveää pitäisi ollakin. Ei meille semmoista tarjota ollenkaan.

Rohkeasti reunalla

Oulu valittiin keskiviikkona 2. kesäkuuta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Yksi kulttuuri-ilmastonmuutoksen alateemoista on Rohkeasti reunalla. Kaupungilta on reunalle vielä pitkä matka, sillä esimerkiksi viime syksynä lakkautusuhan alla olleella Pikkaralan koululla kerrottiin kaupungin suunnalta tulevan jopa sellaisia kommentteja, että pakkoko se on siellä asua, kun taajama-alueella olisi kaikki palvelut tarjolla.

Tämän valtuustokauden varavaltuutettu Janne Koskela sanoo, ettei aio muuttaa, koska haluaa asua rauhallisella seudulla. Hän haluaa tuoda tasapuolisuutta päätöksentekoon koko kaupungin alueella. Esimerkkinä hän mainitsee, että Kiimingin vanhusväestöä ja kaikkia asukkaita voitaisiin tukea rakentamalla sinne uimahalli.

Reuna-alueiden väestö ikääntyy Oulun kaupungissa, joka ulottuu pohjoisessa Yli-Iihin asti. Kaupungin sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakuntien jäsenenä toimiva Koskela linjaa, että vanhuksille pitää taata kotipalvelut, jotta he pystyvät asumaan pidempään kotona.

– Seuraavan neljän valtuustovuoden aikana Oulun vanhusväestö tulee räjähtämään käsiin. Meidän pitää ruveta toimimaan heidän hyväkseen, että pystyttäisiin tarjoamaan heille kotiin turvallinen vanhuus. Jos täältä Oulusta kaikki vanhukset pannaan laitoksiin, niin koko Suomessa ei riitä hoitajia heitä hoitamaan.

Hyvät tiet pitävät pyörät pyörimässä

Tiestön kunto osana palveluiden sujuvuuden mahdollistavaa infrastruktuuria on ensiarvoisen tärkeä sen kannalta, miten alueella pystytään hoitamaan asioita.

– Jos tie menee kovin huonoon kuntoon, niin silloinhan ei voi maitoautokaan mennä maitotiloille. Silloin menee maitoa pilalle ja se on yrittäjälle tappiota, Janne Koskela kertoo esimerkkinä.

Koskela sanoo, että Oulun reuna-alueiden tieosuuskuntien asiat eivät ole oikein, sillä yksityisteiden avustuksista leikattiin viime vuonnakin 10 prosenttia. Hän muistuttaa, että yksityistietä käyttävät muutkin kuin sen varrella asuvat. Nyt vastuu siirretään asukkaille, sillä heidän on pidettävä tie kunnossa, jotta esimerkiksi pelastuslaitos pääsee tarvittaessa paikalle.

Tieasiat vaikuttavat kylillä asuvien lasten elämään koulutien turvallisuuden ja harrastusmahdollisuuksien myötä. Valtatie 22 jakaa Pikkaralan kylän siten, että toisella puolella on kylän keskittymä ja toisella kunto- ja frisbeegolfradat. Janne Koskela haluaa valtatielle alikulkutunnelin, jotta lapset pääsevät kulkemaan turvallisesti.

– Frisbeegolfrata on lähtenyt talkoisiin mukaan tarjoamalla kylän junioreille ilmaisen harrastekortin, että he pääsevät harrastamaan radalle. Nyt sitten on ongelma, että tulee vaaratilanteita, kun joutuu ylittämään valtatie 22:n tuossa.

Koskela kiittää radan osuuskuntaa kullanarvoisesta kädenojennuksesta kylän lapsille. Hän haluaa kaupungilta frisbeegolfradoille enemmän tukea.

Kyläkoulut voitaisiin turvata yhteistyöllä

Oulun puolelta Oulujokivarresta kuuluu joskus sellaista, että esimerkiksi Pikkarala voisi liittyä Muhoksen kuntaan. Puhutaan myös oman Oulujoen kunnan perustamisesta. Janne Koskelan kanta on, että näitä olisi teknisesti melko mahdotonta toteuttaa. Omasta kunnasta hän sanoo, että hallinnon pyörittäminen ei onnistu ihan nettipalveluina, ja myöskään kuntaliitos ei näytä realistiselta vaihtoehdolta.

– Kyllä valtiolla näyttää olevan tahto, että kuntia ei enää liitettäisi. Se olisi melko souvi ruveta liittymään Muhokseen ja neuvotella uudet sopimukset.

Oulun kaupungin kyläkoulut ovat toistuvasti lakkautusuhan alla. Koskela kannattaa opetusministeri Jussi Saramon ajatusta kuntarajat ylittävistä kouluista.

– Kuntaliitokset jätettäisiin pois ja ruvettaisiin siirtämään oppilaita, esimerkiksi Muhokselta tänne Pikkaralaan. Koulussa saataisiin turvattua oppilasmäärä. Etäopetuksella voisi suorittaa kieliä ja muita tietokoneverkon kautta. Ei sen välttämättä tarvitse olla iso koulu nykyään, Koskela näkee.

Koskela on havainnut koronaepidemian entisestään nostaneen esimerkiksi Pikkaralan ja Lapinkankaan tonttien kysyntää, sillä monet haluavat muuttaa kaupungista puhtaaseen luontoon. Kaavoituksen myötä saataisiin uusia tontteja lisäämään alueen elinvoimaa ja yritysmyönteisyyttä.

– Samalla saadaan säilytettyä tärkeät, pienet kyläkoulut, jos saadaan asukkaita. Kaupungin tonttitarjonnan pitää lähteä yritysmyönteiseksi, että tarjotaan halpoja tontteja, joissa pienyrittäjä voisi toimia edullisesti. Sitten pikkuisia kokeiluyrityksiä voisi tänne reuna-alueille suunnitella ja lähteä kehittämään, työllistäisivätkö ne nuoria kesätöihin.

Janne Koskela haluaa vaikuttaa tulevaisuuteen, mutta muistuttaa, että asioita ei päätetä yksin, vaan asumisen ja yrittämisen olosuhteet luodaan yhdessä.

– Sitä minä toivon ja yhteishenkeä tuonne valtuustoon, että porukalla saataisiin näitä asioita pikkuisen paremmaksi.