Aihearkisto: kategoria

Kotipitäjä-lehdessä 9.6.2021

Oulun perussuomalaiset: Janne Koskela

Teiden kunto ja palvelut kulkevat käsi kädessä

Oulun perussuomalaisilla on kuntavaaleissa täysi 100 ehdokkaan lista. Pikkaralassa asuva yrittäjä Janne Koskela puolustaa kaupungin reuna-alueita, jotta kaikki kehittäminen ei valuisi keskustaan, niin kuin nyt tahtoo käydä. Esimerkkinä hän mainitsee pyöräilyn baanaverkkosuunnitelman Kaakkurin ja Pateniemen välillä.

– Kyllä mekin haluaisimme baanan vaikka Muhokselta Ouluun asti, että olisi koko matka pyörätietä, ja leveää pitäisi ollakin. Ei meille semmoista tarjota ollenkaan.

Rohkeasti reunalla

Oulu valittiin keskiviikkona 2. kesäkuuta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Yksi kulttuuri-ilmastonmuutoksen alateemoista on Rohkeasti reunalla. Kaupungilta on reunalle vielä pitkä matka, sillä esimerkiksi viime syksynä lakkautusuhan alla olleella Pikkaralan koululla kerrottiin kaupungin suunnalta tulevan jopa sellaisia kommentteja, että pakkoko se on siellä asua, kun taajama-alueella olisi kaikki palvelut tarjolla.

Tämän valtuustokauden varavaltuutettu Janne Koskela sanoo, ettei aio muuttaa, koska haluaa asua rauhallisella seudulla. Hän haluaa tuoda tasapuolisuutta päätöksentekoon koko kaupungin alueella. Esimerkkinä hän mainitsee, että Kiimingin vanhusväestöä ja kaikkia asukkaita voitaisiin tukea rakentamalla sinne uimahalli.

Reuna-alueiden väestö ikääntyy Oulun kaupungissa, joka ulottuu pohjoisessa Yli-Iihin asti. Kaupungin sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakuntien jäsenenä toimiva Koskela linjaa, että vanhuksille pitää taata kotipalvelut, jotta he pystyvät asumaan pidempään kotona.

– Seuraavan neljän valtuustovuoden aikana Oulun vanhusväestö tulee räjähtämään käsiin. Meidän pitää ruveta toimimaan heidän hyväkseen, että pystyttäisiin tarjoamaan heille kotiin turvallinen vanhuus. Jos täältä Oulusta kaikki vanhukset pannaan laitoksiin, niin koko Suomessa ei riitä hoitajia heitä hoitamaan.

Hyvät tiet pitävät pyörät pyörimässä

Tiestön kunto osana palveluiden sujuvuuden mahdollistavaa infrastruktuuria on ensiarvoisen tärkeä sen kannalta, miten alueella pystytään hoitamaan asioita.

– Jos tie menee kovin huonoon kuntoon, niin silloinhan ei voi maitoautokaan mennä maitotiloille. Silloin menee maitoa pilalle ja se on yrittäjälle tappiota, Janne Koskela kertoo esimerkkinä.

Koskela sanoo, että Oulun reuna-alueiden tieosuuskuntien asiat eivät ole oikein, sillä yksityisteiden avustuksista leikattiin viime vuonnakin 10 prosenttia. Hän muistuttaa, että yksityistietä käyttävät muutkin kuin sen varrella asuvat. Nyt vastuu siirretään asukkaille, sillä heidän on pidettävä tie kunnossa, jotta esimerkiksi pelastuslaitos pääsee tarvittaessa paikalle.

Tieasiat vaikuttavat kylillä asuvien lasten elämään koulutien turvallisuuden ja harrastusmahdollisuuksien myötä. Valtatie 22 jakaa Pikkaralan kylän siten, että toisella puolella on kylän keskittymä ja toisella kunto- ja frisbeegolfradat. Janne Koskela haluaa valtatielle alikulkutunnelin, jotta lapset pääsevät kulkemaan turvallisesti.

– Frisbeegolfrata on lähtenyt talkoisiin mukaan tarjoamalla kylän junioreille ilmaisen harrastekortin, että he pääsevät harrastamaan radalle. Nyt sitten on ongelma, että tulee vaaratilanteita, kun joutuu ylittämään valtatie 22:n tuossa.

Koskela kiittää radan osuuskuntaa kullanarvoisesta kädenojennuksesta kylän lapsille. Hän haluaa kaupungilta frisbeegolfradoille enemmän tukea.

Kyläkoulut voitaisiin turvata yhteistyöllä

Oulun puolelta Oulujokivarresta kuuluu joskus sellaista, että esimerkiksi Pikkarala voisi liittyä Muhoksen kuntaan. Puhutaan myös oman Oulujoen kunnan perustamisesta. Janne Koskelan kanta on, että näitä olisi teknisesti melko mahdotonta toteuttaa. Omasta kunnasta hän sanoo, että hallinnon pyörittäminen ei onnistu ihan nettipalveluina, ja myöskään kuntaliitos ei näytä realistiselta vaihtoehdolta.

– Kyllä valtiolla näyttää olevan tahto, että kuntia ei enää liitettäisi. Se olisi melko souvi ruveta liittymään Muhokseen ja neuvotella uudet sopimukset.

Oulun kaupungin kyläkoulut ovat toistuvasti lakkautusuhan alla. Koskela kannattaa opetusministeri Jussi Saramon ajatusta kuntarajat ylittävistä kouluista.

– Kuntaliitokset jätettäisiin pois ja ruvettaisiin siirtämään oppilaita, esimerkiksi Muhokselta tänne Pikkaralaan. Koulussa saataisiin turvattua oppilasmäärä. Etäopetuksella voisi suorittaa kieliä ja muita tietokoneverkon kautta. Ei sen välttämättä tarvitse olla iso koulu nykyään, Koskela näkee.

Koskela on havainnut koronaepidemian entisestään nostaneen esimerkiksi Pikkaralan ja Lapinkankaan tonttien kysyntää, sillä monet haluavat muuttaa kaupungista puhtaaseen luontoon. Kaavoituksen myötä saataisiin uusia tontteja lisäämään alueen elinvoimaa ja yritysmyönteisyyttä.

– Samalla saadaan säilytettyä tärkeät, pienet kyläkoulut, jos saadaan asukkaita. Kaupungin tonttitarjonnan pitää lähteä yritysmyönteiseksi, että tarjotaan halpoja tontteja, joissa pienyrittäjä voisi toimia edullisesti. Sitten pikkuisia kokeiluyrityksiä voisi tänne reuna-alueille suunnitella ja lähteä kehittämään, työllistäisivätkö ne nuoria kesätöihin.

Janne Koskela haluaa vaikuttaa tulevaisuuteen, mutta muistuttaa, että asioita ei päätetä yksin, vaan asumisen ja yrittämisen olosuhteet luodaan yhdessä.

– Sitä minä toivon ja yhteishenkeä tuonne valtuustoon, että porukalla saataisiin näitä asioita pikkuisen paremmaksi.

Soiko kyläkouluissa viimeinen Suvivirsi?

Sanomalehti Kalevassa oli 24.5 2021 Janne 526 Koskelan kuntavaalipuhe.
Soiko kyläkouluissa viimeinen Suvivirsi?
Pienet kyläkoulut saivat Oulussa jatkoajan kaupunginjohtajalta. Jatkoaika käynee vähiin, kun uusi valtuusto nimetään. Uusi valtuusto todennäköisesti syksyllä päättää Oulun kouluverkon kohtalosta, tapetille tulevat taas pienten kyläkoulujen lopettaminen. Yksi käsittelyssä olevista olisi Pikkaralan koulu.
Maaseudun tulevaisuus -lehdessä oli opetusministeri Jussi Saramon haastattelu, jossa hän kertoi pieniä maaseutukouluja tarvittavan jatkossakin. Hän ehdottaa esimerkiksi koululiitoksia, jolloin vaikkapa Muhokselta tuotaisiin oppilaita Pikkaralan kouluun. Ministeri totesi myös, että totta kai on yksinkertaisinta, että kunta hoitaa omat oppilaansa.
Meillä täytyy olla Suomessa kouluverkko, jossa kenenkään ei tarvitse matkustaa kouluun liian pitkää matkaa aamuin illoin. Monessa tapauksessa pienet oppilaat joutuisivat kulkemaan linja-autolla tai jopa taksilla, jolloin koulumatkoista tulisi kohtuuttomia alakouluikäiselle. Saramo myös peräänkuulutti, että kouluissa tapahtuva etäopetus voi olla yksi keino tasa-arvoisen koulutuksen järjestämisessä. Pienissä kyläkouluissa oppilaat voisivat osallistua toisessa koulussa järjestettävään kielten opetukseen etänä omasta luokkahuoneesta.
Moneen kuntaan ollaan rakentamassa valokuituverkkoa, jota voitaisiin hyödyntää myös opetukseen. Muistuttaisin vielä, että hyväkuntoisten kyläkoulujen lakkauttaminen säästöjen nimissä voi tulla jopa kalliimmaksi oppilaiden kuljetuskustannusten myötä. Opettajien palkkakustannukset säilyvät samana, opettipa hän isossa yksikössä tai kyläkoulussa, opettajia tarvitaan.
Lähitulevaisuudessa Pikkaralan väkiluku kasvaa. Oulujoen kaava on nytkähtänyt liikkeelle, nyt alueen vetovoimaisuus paranee ja saadaan uusia oppilaita hienoon perinteiseen kyläkouluun!
Janne Koskela, varavaltuutettu PS

Vaalit lähenee!!

Minut saa pysäyttää jos kylillä nähdään. Jutellaan lisää miten saadaan asiat oikealle tolalle täällä Oulussa!

Tämän mainoksen voit pongata Oulun alueen pienemmistä mutta alueen asukkaat tavoittavista julkaisuista!

Oulun Kuusisaaressa

Kuusisaari 15.5.2021 teltalla

Aikataulut vuoden 2021 kuntavaaleissa

Vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021 ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat:

  • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6.2021 klo 16
  • ennakkoäänestys kotimaassa: 26.5. – 8.6.2021
  • ennakkoäänestys ulkomailla: 2. – 5.6.2021
  • tulosten vahvistaminen: 16.6.2021
  • valtuustot aloittavat työnsä 1.8.2021

Kuusisaari 15.5.2021 Lare Inkalan kanssa makkarateltalla!

Telttakausi aloitettu! Ei kyllä turhaan sanota että Perussuomalaiset on Suomen paras telttapuolue. Tehdään työ yhdessä!

 

Pyöräilykaupunki Oulu

Monesti kysytään mistä Oulu voisi vielä säästää?  Minun mielestäni yksi varteen otettava säästökohde on pyöräilybaanojen suunnitelmien hylkääminen ja rakentamisten lopettaminen. Suunnitelmissa on yhteensä 11 baanaa, joiden yhteispituus on 76 kilometriä loppuen Kaakkuriin ja Pateniemeen. Nämä on tarkoitus toteuttaa seuraava yhdeksän vuoden aikana. Rakentamista puoltavat seuraavat seikat: strategiset vaikutukset edistää Oulun seudun liikennejärjestelmän toteutumista, edistää ympäristöohjelman tavoitteita, parantaa Oulun vetovoimaisuutta ja trendikkyyttä, liikenteelliset vaikutukset,  pyörämatkat kasvavat ja ohjautuvat tasokkaimmille ja turvallisimmille reiteille sekä  kävelymatkat kasvavat ja ohjautuvat tasokkaimmille ja turvallisimmille reiteille ha henkilöautomatkat vähenevät.

Helsingin kaupunki on laskenut, että pyöräilyn edistämisen hyötykustannussuhde on 8/1. Eipä paljon baanat ilahduta meitä reuna-alueella asuvia joille lankeaa vain maksajan rooli. Baana tulee maksamaan noin 630,000 euroa kilometriä kohden eli baanoihin on varattava noin 47 880 000 euroa. Väitetään että summa on pienempi koska saadaan avustuksia.

Sanomalehti Kalevan mukaan Maikkulan baana, jonka pituus on 3,5 kilometriä tulee maksamaan noin 3,2 miljoonaa euroa josta vähennetään saatava avustus jonka summa on 1,6 miljoonaa euroa eli saman verran jää maksettavaa kaupungille. Markkinointipuheissa käytetään tätä laskelmaa hyödyksi. Helsingin kaupunki on laskenut, että pyöräilyn edistämisen hyötykustannussuhde on 8/1 eli jokainen euro mitä sijoitetaan näihin baanoihin tulee kahdeksan kertaisena takaisin. Oulu siis tienaa Maikkulan baanalla noin 12 miljoonaa. Kukapa tuota uskoo?  Minä en.

Kannatuksen nosto

Kuntavaalien siirto sai ihmiset kyllästymään kuntavaaliehdokkaiden itsensä kehumisesta ja puolueen esille tuomisesta. Tämä asia ei jäänyt huomaamatta puolueiden toimistoissa ja puheenjohtajilta. Pääsiäinen tuli sopivaan aikaan ja oli aika laittaa mietintämyssy päähän ja ryhtyä ideoita kehittelemään.

Erityisesti Pääministeripuolue Sdp oli tukalassa tilanteessa. 1.4.2021 Ylen kuntavaalimittauksessa puolueiden kärki meni uusiksi. Aiemmin johdossa ollut Sdp tipahti kolmanneksi ja edelle menivät Perussuomalaiset ja Kokoomus. Sdp:n Pääministeri Sanna Marin keksi tehdä täyskäännöksen pieleen menneiden ulkonaliikkumisrajoituksien jälkeen. 9.4 Marin piti tiedotustilaisuuden, johon hän laittoi jopa runollisen sanoman, joka kuuluu näin: ”Kun koulutyö kesäkuussa päättyy, tavoitteena on, että lapset pääsevät kesäleirille ja mökkijuhannusta voi alkaa suunnitella. Kesäkuun tullen ravintoloissa ja yleisötilaisuuksissa voi käydä terveysturvallisesti, terassilla istua, ulkoilmassa harrastaa ja ystäviä tavata huolettomasti.”

Nouseeko Sdp:n kannatus näillä puheilla? Ja saako samalla kuntavaalien ykköspaikan? Aika näyttää miten kävi. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo 8.4.2021 esitti että Kokoomuksen mielestä käyttöön pitäisi saada myös rokotepassi, jonka avulla voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi museoissa ja kirjastoissa vierailut rokotetuille. Kovaa on retoriikka, hän tiesi varmasti, että tällä ollaan lehdistössä ja ihmisten puheenaiheena. Eri asia sitten on, voitetaanko vaalit näillä puheilla ja turvataanko gallupien kakkosija, sen aika näyttää.

Keskustassa ei paljon murehdita kuntavaaleista koska hehän ovat aina pärjänneet. Jotain kun oli keksittävä, puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko uhkasi 9.4.2021 Keskustan hallitusjatkon riippuvan puoliväliriihestä, joka on edessä tässä kuussa ennen kesäkuun kuntavaaleja. Eli vanhaa mantraa taas, Keskusta uhkailee lähdöllä hallituksesta. Uppoaako tämä hajallaan olevalle puolueelle? Riittääkö uhkailu nostamaan kannatusta? Tämä on helppo todeta puoliväliriihenjälkeen, joka käydään 21.–22. huhtikuuta, ja kuntavaalit pidetään 13. kesäkuuta. Eihän Keskusta lähde hallituksesta, se on vain huhtikuun retoriikkaa ja kuntavaaliehdokkaiden hankintaa varten kehitettyä puhetta. Samalla puheella kun voi vähän vielä korjata gallupien tulosta.

Perussuomalaiset eivät hötkyile, heillä on oma linja, josta pidetään kiinni ja välillä kommentoidaan, jos tarvetta tulee. Kenttä tekee parhaansa, jotta saadaan kuntavaalien voitto ja gallupien kärkipaikka pidettyä.

Tasapuolinen kehitys?

Lueskelin Oulun ympäristöohjelmaa 2026 – kohti hiilineutraalia Oulua. Ympäristöohjelman valmisteluun on osallistunut yli 300 henkilöä, eikä reuna-alueita ole ollenkaan huomioitu tässä ohjelmassa! Tässäpä muutama esimerkki miten reuna-alueita näivetetään Oulussa.

Keskuksia kehitetään niiden ominaispiirteiden pohjalta toiminnoiltaan monipuolisiksi. Palvelut ohjataan keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä ja muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Kaupunkikeskustaa kehitetään asuntotyypeiltään monipuolisena, monen kokoisten asuntojen asuinympäristönä, elinvoimaisena liiketoiminnan keskuksena ja ympärivuotisena tapahtumapaikkana. Onko joku kuullut, että tulisi palveluita reuna-alueelle, jonne pääsisi helposti linja-autolla tai pyörällä? Ympäristöohjelmassa ohjeistetaan miten meidän täytyisi liikkua kohti keskuksia.

Ympäristöohjelman mukaan laaditaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma vuoden 2022 loppuun mennessä. Joukkoliikenteen tarjontaa ja palvelutasoa kehitetään erityisesti parhaan käyttäjäpotentiaalin alueilla. Eli kaupungin keskustan alueella.

Kävely- ja pyörätieverkostoa ja pyöräilyn palveluja kehitetään ympärivuotisen käytön lisäämiseksi. Eli onko pyörän korjauspisteitä luvassa myös Yli-Iihin, jotta asukkaat pääsevät terveysasemalle kaupunkiin, kuka sitä rikkinäisellä pyörällä ajelisi kesät talvet? Kestävää liikkumista edistetään liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoin. Joukkoliikenne aloitetaan uusille alueille jo rakentamisen alkuvaiheessa, vanhoille alueille ei ole tulossa joukkoliikennettä.

Mahdollistetaan eri liikkumismuotoja hyödyntävät matkaketjut. eli auto parkkiin ja siitä linjurilla eteenpäin, mutta jos auto on seisonut hangessa pakkasessa 10 tuntia voi olla käynnistysvaikeuksia. Mahdollistetaan raide- ja raitioliikenteen kehittäminen. Eli raitiovaunut Raksila-Linnanmaa välille? Luodaan edellytykset vähäpäästöiselle joukkoliikenteelle sekä yhteiskäyttöautojen ja vähäpäästöisten autojen käytölle.