Aihearkisto: kategoria

Pyöräilykaupunki Oulu

Monesti kysytään mistä Oulu voisi vielä säästää?  Minun mielestäni yksi varteen otettava säästökohde on pyöräilybaanojen suunnitelmien hylkääminen ja rakentamisten lopettaminen. Suunnitelmissa on yhteensä 11 baanaa, joiden yhteispituus on 76 kilometriä loppuen Kaakkuriin ja Pateniemeen. Nämä on tarkoitus toteuttaa seuraava yhdeksän vuoden aikana. Rakentamista puoltavat seuraavat seikat: strategiset vaikutukset edistää Oulun seudun liikennejärjestelmän toteutumista, edistää ympäristöohjelman tavoitteita, parantaa Oulun vetovoimaisuutta ja trendikkyyttä, liikenteelliset vaikutukset,  pyörämatkat kasvavat ja ohjautuvat tasokkaimmille ja turvallisimmille reiteille sekä  kävelymatkat kasvavat ja ohjautuvat tasokkaimmille ja turvallisimmille reiteille ha henkilöautomatkat vähenevät.

Helsingin kaupunki on laskenut, että pyöräilyn edistämisen hyötykustannussuhde on 8/1. Eipä paljon baanat ilahduta meitä reuna-alueella asuvia joille lankeaa vain maksajan rooli. Baana tulee maksamaan noin 630,000 euroa kilometriä kohden eli baanoihin on varattava noin 47 880 000 euroa. Väitetään että summa on pienempi koska saadaan avustuksia.

Sanomalehti Kalevan mukaan Maikkulan baana, jonka pituus on 3,5 kilometriä tulee maksamaan noin 3,2 miljoonaa euroa josta vähennetään saatava avustus jonka summa on 1,6 miljoonaa euroa eli saman verran jää maksettavaa kaupungille. Markkinointipuheissa käytetään tätä laskelmaa hyödyksi. Helsingin kaupunki on laskenut, että pyöräilyn edistämisen hyötykustannussuhde on 8/1 eli jokainen euro mitä sijoitetaan näihin baanoihin tulee kahdeksan kertaisena takaisin. Oulu siis tienaa Maikkulan baanalla noin 12 miljoonaa. Kukapa tuota uskoo?  Minä en.

Kannatuksen nosto

Kuntavaalien siirto sai ihmiset kyllästymään kuntavaaliehdokkaiden itsensä kehumisesta ja puolueen esille tuomisesta. Tämä asia ei jäänyt huomaamatta puolueiden toimistoissa ja puheenjohtajilta. Pääsiäinen tuli sopivaan aikaan ja oli aika laittaa mietintämyssy päähän ja ryhtyä ideoita kehittelemään.

Erityisesti Pääministeripuolue Sdp oli tukalassa tilanteessa. 1.4.2021 Ylen kuntavaalimittauksessa puolueiden kärki meni uusiksi. Aiemmin johdossa ollut Sdp tipahti kolmanneksi ja edelle menivät Perussuomalaiset ja Kokoomus. Sdp:n Pääministeri Sanna Marin keksi tehdä täyskäännöksen pieleen menneiden ulkonaliikkumisrajoituksien jälkeen. 9.4 Marin piti tiedotustilaisuuden, johon hän laittoi jopa runollisen sanoman, joka kuuluu näin: ”Kun koulutyö kesäkuussa päättyy, tavoitteena on, että lapset pääsevät kesäleirille ja mökkijuhannusta voi alkaa suunnitella. Kesäkuun tullen ravintoloissa ja yleisötilaisuuksissa voi käydä terveysturvallisesti, terassilla istua, ulkoilmassa harrastaa ja ystäviä tavata huolettomasti.”

Nouseeko Sdp:n kannatus näillä puheilla? Ja saako samalla kuntavaalien ykköspaikan? Aika näyttää miten kävi. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo 8.4.2021 esitti että Kokoomuksen mielestä käyttöön pitäisi saada myös rokotepassi, jonka avulla voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi museoissa ja kirjastoissa vierailut rokotetuille. Kovaa on retoriikka, hän tiesi varmasti, että tällä ollaan lehdistössä ja ihmisten puheenaiheena. Eri asia sitten on, voitetaanko vaalit näillä puheilla ja turvataanko gallupien kakkosija, sen aika näyttää.

Keskustassa ei paljon murehdita kuntavaaleista koska hehän ovat aina pärjänneet. Jotain kun oli keksittävä, puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko uhkasi 9.4.2021 Keskustan hallitusjatkon riippuvan puoliväliriihestä, joka on edessä tässä kuussa ennen kesäkuun kuntavaaleja. Eli vanhaa mantraa taas, Keskusta uhkailee lähdöllä hallituksesta. Uppoaako tämä hajallaan olevalle puolueelle? Riittääkö uhkailu nostamaan kannatusta? Tämä on helppo todeta puoliväliriihenjälkeen, joka käydään 21.–22. huhtikuuta, ja kuntavaalit pidetään 13. kesäkuuta. Eihän Keskusta lähde hallituksesta, se on vain huhtikuun retoriikkaa ja kuntavaaliehdokkaiden hankintaa varten kehitettyä puhetta. Samalla puheella kun voi vähän vielä korjata gallupien tulosta.

Perussuomalaiset eivät hötkyile, heillä on oma linja, josta pidetään kiinni ja välillä kommentoidaan, jos tarvetta tulee. Kenttä tekee parhaansa, jotta saadaan kuntavaalien voitto ja gallupien kärkipaikka pidettyä.

Tasapuolinen kehitys?

Lueskelin Oulun ympäristöohjelmaa 2026 – kohti hiilineutraalia Oulua. Ympäristöohjelman valmisteluun on osallistunut yli 300 henkilöä, eikä reuna-alueita ole ollenkaan huomioitu tässä ohjelmassa! Tässäpä muutama esimerkki miten reuna-alueita näivetetään Oulussa.

Keskuksia kehitetään niiden ominaispiirteiden pohjalta toiminnoiltaan monipuolisiksi. Palvelut ohjataan keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä ja muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Kaupunkikeskustaa kehitetään asuntotyypeiltään monipuolisena, monen kokoisten asuntojen asuinympäristönä, elinvoimaisena liiketoiminnan keskuksena ja ympärivuotisena tapahtumapaikkana. Onko joku kuullut, että tulisi palveluita reuna-alueelle, jonne pääsisi helposti linja-autolla tai pyörällä? Ympäristöohjelmassa ohjeistetaan miten meidän täytyisi liikkua kohti keskuksia.

Ympäristöohjelman mukaan laaditaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma vuoden 2022 loppuun mennessä. Joukkoliikenteen tarjontaa ja palvelutasoa kehitetään erityisesti parhaan käyttäjäpotentiaalin alueilla. Eli kaupungin keskustan alueella.

Kävely- ja pyörätieverkostoa ja pyöräilyn palveluja kehitetään ympärivuotisen käytön lisäämiseksi. Eli onko pyörän korjauspisteitä luvassa myös Yli-Iihin, jotta asukkaat pääsevät terveysasemalle kaupunkiin, kuka sitä rikkinäisellä pyörällä ajelisi kesät talvet? Kestävää liikkumista edistetään liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoin. Joukkoliikenne aloitetaan uusille alueille jo rakentamisen alkuvaiheessa, vanhoille alueille ei ole tulossa joukkoliikennettä.

Mahdollistetaan eri liikkumismuotoja hyödyntävät matkaketjut. eli auto parkkiin ja siitä linjurilla eteenpäin, mutta jos auto on seisonut hangessa pakkasessa 10 tuntia voi olla käynnistysvaikeuksia. Mahdollistetaan raide- ja raitioliikenteen kehittäminen. Eli raitiovaunut Raksila-Linnanmaa välille? Luodaan edellytykset vähäpäästöiselle joukkoliikenteelle sekä yhteiskäyttöautojen ja vähäpäästöisten autojen käytölle.

Kuntavaalien 2021 aikataulu

Ehdokaslistat jätetään 9.3.

Ehdokasasettelun vahvistaminen 18.3. – äänestysnumerot 19.3.

Ennakkoäänestys kotimaassa 7.-13.4.

Vaalipäivä 18.4.

Tulosten vahvistaminen  21.4.

Uudet valtuustot aloittavat 1.6.

 

Loppuuko riitely? Kalevan päätoimittajan kirjoitukseen

Kalevan päätoimittajalta 7.2.2021 oli hyvä ja aiheellinen kirjoitus koskien luottamusta päättäjiin. Aihe on mielenkiintoinen paikallispolitiikkaa seuraaville oululaisille. Heijastuuko paikallisiin puolueisiin eduskunnan asetelma hallitus vastaan oppositio? Minun mielestä pientä vaikutusta voi olla, mutta suurin vaikutus tulee Oulun valtuuston kokouksien jälkipuinneista. Ja kokouksissa esitettyjen toisten valtuutettujen arvostelemisista myöskin.

Jälkikirjoituksilla on oma osansa. Kirjoitetaan, että  Oulun valtuustoon on syntynyt erillaisia blokkeja jotka jakavat edustajat kahteen tai kolmeen leiriin ja annetaan ymmärtää että ovat pahoissakin riidoissa keskenään. Myös eri puolueet jakavat tätä tietoa ahkerasti äänestäjille.

Vielä pahempaan on alkaa tekemään mainoksia lehtiin ja jakaamaan sosiaaliseen mediaa miten kukin valtuutettu on äänestänyt. Tällä keinolla saadaan varmasti luottamusta paikallisiin päättäjiin horjutettua. Toivottavasti kunnallisvaaleissa 18.4 valittava valtuusto tekee yhteistyötä yli puoluerajojen. Oulu tarvitsee nyt kipeästi sujuvaa päätöksentekoa ja uutta nostetta, niin talouteen kuin työllisyyteen.

Valtatie 22 kolumni Kotipitäjä 3/2021

Ennen tie tunnettiin nimellä kantatie 77. Kuulivatko herrat Amerikassa olevasta Valtatie 66:sesta? Ja päättivät muuttaa nimeksi Valtatie 22, kulkeehan tie suurten kaupunkien välissä kuten Oulu-Kajaani. Myös pienempiä paikkoja mahtuu matkavarrelle; Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo. Hienoa on pakkasaamuna huristella peltitötteröllä valtatietä pitkin kohti suurta ja mahtavaa kaupunkia ja katsella huuruisen lasin läpi katoksettomilla pysäkeillä pakkasessa värjötteleviä töihin ja opiskelemaan meneviä ihmispolosia, sekä väistellä Pikkaralan kohdalla etuajassa tulevaan linja-autoon tien yli juoksevia ihmisiä, joilta puuttuu alikulkutunneli. Valtatien luonteeseen ei sovi liikennevalot, mutta tässä tapauksessa ymmärtää Kylmälänkyläntien ja Leppiniementien risteyksen johon liikennevalot tehtiin, koska Kajaanin ja Oulun päissä alkoi liikenne puuroutua aamuisin ja iltaisin. Väylävirastokin kehui sivullaan näitä liikennevaloja.

Valtatiellä 22 on runsaasti nähtävyyksiä, kuten Eino Leinon patsas Paltamossa. Ei olisi Eino uskonut miten paljon autoja huristelee hänen patsaansa ohi. Kuten Amerikassa on suuret ja välkkyvät neonvalot, meillä valon pilkettä tuo yön pimeyteen Pikkaralassa sijaitsevan huoltoaseman valokyltti. Syksyisin ja keväisin voi tiellä kiireisen matkamiehen verenpainetta nostaa traktorit, ja pellot tarjoavat parasta parfyymin hajua kiireisen ihmisen herkille sieraimille peltojen lannoituksen muodossa. Varsinkin miespuoleiset matkalaiset huomaavat suurkaupunki -Oulusta lähdettyään stressin alkavan laskea jo, Madekosken risteyksen jälkeen, jolloin on matkalaisen helppo pysähtyä levähdyspaikalle luonnollisille asioilleen ja katsoa samalla ohi kiitäviä junia. Kuten valtatien imagoon sopii, Muhokselta saa pikaruokaa nälkäisen vatsan täytteeksi ja auto kannatta muistaa samalla tankata täyteen, koska Valtatie 22 on huimat 180 kilometriä pitkä.

Valtatietä kuluttaa myös raskas kalusto, jotka tuovat puutavaraa tuolta Kainuun korpimaisemista, siellä kun vielä saa metsiä harventaa. Turvetta kuljettava rekka-auto alkaa olla harvinainen näky, kun tuo turve on kuulema paha ympäristön pilaaja, tiedä häntä sitten miten se Helsingin kivihiili.

Valtatie 22:n varrella olevien kuntien ja kylien kannattaa hyödyntää tuon tien antamaa potentiaalia, onhan se nimetty Tervan tieksi eli tunnetuksi matkailureitiksi. Ettei käy kuin Amerikassa Valtatie 66:lle, joka lakkautettiin virallisesti vuonna 1985 jolloin tehtiin päätös, ettei tiellä ole merkitystä.

Kuntavaalit 2021

Haluatko Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi? Annan mielelläni lisätietoa.

Toimin Oulun Perussuomalaisten vaalivastaavana.

Puh. 044 591 3949

j.koskela76@gmail.com

Ikävoimainen Oulu

Kaupungin valtuusto käsitteli 25.1 Oulun kaupungin ikääntymispoliittista ohjelmaa vuosille 2021–2030. Hyvä ja tarpeellinen ohjelma. Ohjelman painopisteenä on viesti, että välitämme ikääntyneistä ja osallistamme heitä. Koti ja ympäristö on muokattava sopivaksi ikääntyneille. Kodista lähdetään liikkeelle, jokainen omille asioilleen. Ohjelma pyrkii edistämään terveyttä ja hyvinvointia.

Mielestäni tässä ohjelmassa ei ole huomioitu reuna-alueiden erityistarpeita riittävästi. Kuten teiden aurauksesta kerrottiin suurpiirteisesti, vain maininta, että vanhuksille ei saisi jättää liittymän kohdalle lumipalletta. Ohjelmassa sanotaan myös näin: ”Edistämme esteettömyyttä huomioimalla sen katujen ja yleisten alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Hyödynnämme täsmällistä tietoa teiden kunnossapidossa ja huolehdimme riittävästä hiekotuksesta, valaistuksesta ja lumen aurauksesta.” Näistä vastaa Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut yhteistyössä yrityksien ja taloyhtiöiden kanssa.

Minne unohtui yksityisteiden tiehoitokunnat? He yleisesti tietävät reuna-alueiden vanhuksien pihan kunnostustarpeista ja teiden aurauksesta ja ylipäätään minkälaista apua vanhukset tarvitsevat. Oulu voisi näyttää esimerkkiä ja maksaa yli 75-vuotiaiden yksityistiehoitomaksut tai aurata heille pihatiet maksutta! Kaikkien kannalta on taloudellisempaa miten kauan vanhus voi asua kotona, tämä on yksi tärkeimmistä keinoista edistää asiaa.

10.10.2020 Maalaismaisema (Kaleva)

MaalaismaisemaOsoitteeseen Pikkaralantie 54 suunniteltu Ecofuelin materiaalin- ja jätteenkäsittely alue on huolestuttanut alueen asukkaita. Vaaralliseksi kokemamme Valtatie 22:lla on Shellin risteys, jossa ei ole alikulkutunnelia, tulisi vielä vaarallisemmaksi Haukka-ahontielle kääntyvän risteävän kuorma-autoliikenteen takia. Vaikutus ylettää niin kävelijöihin kuin Valtatie 22:sta pitkiin ajaviin autoilijoihin, koska risteyksessä näkyvyys on todella huono. Kevyttä liikennettä valtatietä on ylittämässä Shellin kohdalla niin kuntoiluradalle menevät ulkoilijat kuin hevosurheilua harrastavat ratsastajat.

Pikkaralantie, jonka varrelle materiaalikeskus sijoittuu, on pääsääntöisesti soratietä, joka on huonokuntoinen ja kapea. Raskasliikenne huonontaa tilannetta entisestään ja kesäisin aiheuttaa lisää pölyhaittaa, jota on jo nyt koitettu vähentää. Pikkaralan alueella tulisi kiinnittää erityistä huomiota ympäristöä kohtaa pohjaveden vuoksi. Pohjavettä käytetään juomavetenä Pikkaralan talouksissa ja muuallakin lähiympäristössä, ja pohjavettä tulisi suojella kaikin mahdollisin keinoin. Huolta aiheuttaa myös se, minkälaisia tuhka- tai pölylaskeumia alueelta leviää lähialueelle, alueen ympäristössä on tasaista peltoaukeaa ja asutusta.